Oppimisyhteisöihin osallistuminen, kasvokkain tai verkossa, on taitolaji, jota täytyy harjoitella. Jotta taito kehittyisi, siinä tarvitaan intoa suunnata katse omaan kommunikaatioon ryhmässä. Kommunikaation tutkiminen kohdistuu silloin kaikkiin niihin tapoihin, joilla otamme osaa yhteisön toimintaan ja työskentelyyn. Valitettavan harvassa ovat vielä ne ihmiset, jotka tällaiseen ryhtyvät! Kommunikaation kehittäminen olisi kuitenkin avain entistä parempiin oppimis- tai työtuloksiin.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa 3/2014 on innostavaa tietoa huipputiimeistä. MIT:n professori Alex Pentland ja muut (2012) esittävät, että huipputiimi rakennetaan kehittämällä sen kommunikaatiota, jota he luonnehtivat seuraavasti: 1) Jokainen tiimin jäsen puhuu ja kuuntelee suurin piirtein yhtä paljon,  puheenvuorot ovat lyhyitä ja keskittyvät asiaan, 2) Jäsenet hakeutuvat juttusille kasvokkain ja heidän eleensä ovat energisiä, 3) Tiimin jäsenet ovat suoraan tekemisissä toistensa kanssa eivätkä ainoastaan auktoriteetin kautta, 4) Kahdenkeskiset keskustelut ovat olennainen osa tiimin työtä ja 5) Jäsenet ovat jatkuvasti tekemisissä myös oman tiimin ulkopuolellla olevien kanssa, joilta saamaansa uutta tietoa he jakavat tiimissään. Pentland ja muut toteavat kokoavasti: huipputiimi on yhteisönä huippu, se ei ole huippuyksilöiden summa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa tuodaan esiin vielä Harvard Business Schoolin professorien, Robert Huckman ja Gary Pisano, tutkimustuloksia. Heidän tuloksensa ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi huippukirurgit olivat huippuja vain omassa tiimissään. Huippukirurgius on tiimin eikä yksilön ominaisuus. Huipputiimin jäsenet tunsivat toisensa ja osasivat työskennellä toistensa vahvuuksilla.

Edellä mainitut tulokset ovat mielestäni äärimmäisen kiinnostavia ja innostavia. Pitää lähteä kehittämään oppimisyhteisöjen, mitä ne sitten ovatkin, kommunikaatiota ja yhteisöllistä työskentelyä. Kehittäminen onnistuu, jos aletaan tiedostavasti tavoitella dialogista kommunikaatiota ja osallistumista. Tulen seuraavissa blogi-artikkeleissani kirjoittamaan dialogisista menetelmistä, joiden avulla kommunikaation kehittäminen on yllä mainittujen tutkimustulosten osoittamassa suunnassa mahdollista.