Avainsanat

, , , , ,

16463Vieraskynä: 
Jaana Kaunismäki,
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
12.6. 2015 valmistuva ammatillinen opettaja (osaamisalue III:n kirjoitelma)

Elämme jatkuvassa muutoksessa. Enää emme voi tuudittautua nykyiseen osaamiseemme ja taitoihimme, vaan meidän tulee kehittyä ja oppia uutta jatkuvasti. Usein myös poisoppiminen vanhasta on tarpeellista. Toimintaympäristöt muuttuvat monimutkaisemmiksi ja yhä globaalimmiksi. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän vieraiden kielten hallintaa, erilaisten kulttuurien ymmärrystä sekä vahvoja vuorovaikutustaitoja. Ympäröivä maailma on lähempänä kuin ennen. Tietoa on saatavilla äärettömästi. Joskus kuitenkin tuntuu, että haluaisi jäädä paikalleen ja tehdä asiat tutulla hyväksi havaitulla tavalla. Jatkuva muutos on raskasta. Se vaatii muutoksen ja epävarmuuden sietokykyä. Se vaatii omien toimintatapojen kyseenalaistamista sekä jatkuvaa oppimista. Se vaatii hereillä oloa, uskallusta ja halua rikkoa mukavuusrajoja. Muuttuvan maailman haasteisiin vastaaminen vaatii muutosta.

Olen huomannut itsessäni kaksi hyvin erilaista puolta. Toinen puoli minussa on erittäin mukavuudenhaluinen ja rutiineista pitävä, tämä puoli minussa karsastaa muutoksia ja jatkuvaa uuden oppimista. Toinen puoli minussa haluaa kehittyä ja innostuu uudesta ja suorastaan pelkää paikalleen jäämistä. Oma työympäristöni elää suurten muutosten keskellä. Työyhteisössämme on työntekijöitä yhä useammasta eri maasta ja eri kulttuurista. Matkustajien enemmistö on jo ei-suomalaisia. Yhä useammin työkieleni on englanti. Verkko-opetus on yhä tärkeämpi osa oppisisältöjä. Oppilaan aikaisempi osaaminen tulee ottaa ÿhä kattavammin huomioon koulutuksessa. Tämä oman työn ja kouluttajan roolin muuttuminen sekä opettajaksi opiskeleminen sai minut kiinnostumaan tulevaisuuden megatrendeistä  sekä niiden ennustetuista vaikutuksista koulutukseen sekä opettajuuteen. Valitessamme jäämmekö paikallemme vastustamaan muutosta vai valitsemmeko uuden, kehittyneemmän tavan toimia, vaikuttaa siihen miten me menestymme tulevaisuudessa sekä yksilöinä että työyhteisöinä.

Globaalit muutosilmiöt

Featured image

Jotta pystyisimme ajoissa valmistautumaan tulevaan, tekemään oikeanlaisia ratkaisuja, kehittämään osaamistamme, koulutusta sekä opettajuutta, tulee meidän yrittää ennustaa tulevaa. Sitra julkaisee vuosittain trendilistan, joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta. Monet näistä megatrendeistä vaikuttavat myös koulutukseen sekä opettajan rooliin.

Sitran trendilistan 2014 – 2015 mukaan kansainvälinen muuttoliike tulee jatkamaan kasvuaan. Ihmiset etsivät parempaa elämää sekä omasta tahdostaan että pakotettuina. Monikulttuurisuus lisääntyy kaikkialla. Tiedosta tulee yhä avoimempaa. Ihmiskunnan kollektiiviseen tietomassaan pääsy helpottuu ennestään, jolloin tiedon hyödyntämistaidot korostuvat. Jatkuvalle oppimiselle, poisoppimiselle ja uudelleenoppimiselle on kasvava tarve koko ihmiselämän. Itseohjautuvuus ja elämänhallintataidot nousevat pinnalle. (Sitra 2014a.)

Hyvinvoinnista tulee yhä keskeisempi tavoite sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Elintason nousu ja teknologian kehitys pidentävät ihmisen elinikää yhä entisestään. Ikääntyneiden yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa. Seniorien kokemus, tieto ja verkostot ovat pääomaa, jota voidaan hyödyntää paremmin. Teknologia muuttuu mobiilimmaksi, integroituneemmaksi ja käyttäjälähtöisemmäksi. Laajennettu todellisuus, robotiikka ja bioniikka mahdollistavat uudenlaisen ihmisten ja koneiden välisen yhteistyön. (Sitra 2014a.)

Kuilu rikkaiden ja käyhien välillä kasvaa yksilötasolla ja sosiaalinen eriarvoisuuden kasvu lisää yhteiskunnallisia ongelmia. Tiedollinen eriarvoisuus pienenee kuitenkin uusien oppimismuotojen myötä. Avoin pääsy internetiin ja e-oppimistyökalut vähentävät osaamisen eriarvoisuutta. Myös käsitys ihmistyöstä uudistuu, pitkät työurat katoavat ja työn luonteesta tulee hetkellisempää, monipuolisempaa ja luovempaa. Työn rooli ihmisen elämässä pienenee, mutta työn merkityksellisyys kasvaa. Osa ihmistyöstä korvautuu ohjelmistoilla ja roboteilla. (Sitra 2014a.)

Kun toimintaympäristö muuttuu täytyy myös organisaatioiden oppia ja uudistua samaan tahtiin. Koulutusjärjestelmälle haaste on vielä suurempi: oppimisessa ja uudistumisessa pitäisi olla muita edellä. Koulutukselta odotetaan tulevaisuuden myönteistä ohjausta. Koulutukselle on luotava sellaiset toimintaedellytykset- ja periaatteet, että se vie kohti myönteistä tulevaisuutta. (Tulevaisuusluotain 2006, 46-47.) Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ylpeyden aihe ja koulutusjärjestelmämme kuuluu maailman parhaimmistoon. Osaavat ihmiset ovat Suomen menestyksen edellytys. Työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat kuitenkin myös koulutuskentän tulevaisuuden. (Sitra 2014a.)

Uudistuva koulutus

S12049038985_6935424592_zitran Uusi koulutus- foorumi on on koonnut yhteen 31 yhteiskunnan vaikuttajaa ruohonjuuritason tekijöistä poliittisiin päättäjiin. Foorumi etsii vastauksia siihen, miten koulutuksella voidaan vastata työelämän osaamisvaatimuksiin. Foorumissa pohditaan, kuinka koulutuksellista tasa-arvoa ja kaikille yhtälaisia koulutusmahdollisuuksia voidaan vaalia yhä polarisoituvassa yhteiskunnassa sekä miten koulutusta uusitaan oppijalähtöisesti, teknologiaa hyödyntäen ja tulevaisuuteen katsoen. (Sitra 2014a.)

Uusi koulutus- foorumin osallistujat ovat huolissaan koulutuksen eriarvoistumisesta. Koulutuksen tasa-arvoa pidetään kaikkein tärkeimpänä arvona. Tasa-arvo ei kuitenkaan heidän mielestään tarkoita tasapäistämistä vaan koulutusjärjestelmän tulisi joustaa erilaisten taustojen, tarpeiden ja eri elämänvaiheiden mukaan. Oikeiden ongelmien ratkaiseminen sekä ilmiöpohjaisuus tulisi olla opetuksen perusta, näin oppimaan oppiminen sekä tiedon yhdistely siirtyisivät opetuksen keskiöön. (Sitra 2014b.)

Foorumin osallistujat peräänkuuluttavat koulutuksen aktiivista ja avointa roolia osana suomalaista yhteiskuntaa sekä yksittäisen koulun tai oppilaitoksen merkitystä paikallisyhteisössä. Koulutuksen tulisi olla avoimemmassa yhteydessä yhteiskuntaan ja maailmaan. Ennakkoluuloton yhteistyö eri yhteiskunnan sektoreiden ja muiden toimijoiden kanssa tuo mukanaan projekteja ja käytännön tekemistä joka tekee oppimisesta innostavampaa. (Sitra 2014b.)

10997706_430891103743047_3477889327392751324_nKoulun seinät eivät enää rajaa tavoitteellista oppimista. Fyysisen ja virtuaalisen maailman rajat katoavat. Teknologia lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen. Teknologiaa hyödyntämällä tavoitteellinen oppiminen voi tapahtua autenttisessa ympäristössä, kuten esimerkiksi metsässä tai museossa, joka vahvistaa oppimisen kokemuksellisuutta. Digiratkaisujen kehittämisessä foorumin osallistujat korostavat rohkeaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. (Sitra 2014b.)

Tulevaisuuden osaamistarpeisiin, tietoihin ja taitoihin kohdistuu runsaasti odotuksia. Koulutuksen tärkeinä lähtökohtina pidetään ihmisen kokonaiskasvun tukemista ja työelämän muutokseen vastaamista. Ihmisiltä odotetaan yhä enemmän oman osaamisensa tunnistamisen taitoja ja oman osaamisen näkyväksi tekemistä. Tulevaisuudessa pärjäävät ne, joilla on sekä epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä että kykyä itsetuntemukseen, empatiaan ja vuorovaikutukseen. Työelämässä uudistuminen edellyttää oppimista läpi elämän. Elinikäisessä oppimisessa on tärkeää ylläpitää ihmisten oppimisen iloa ja taitoa läpi elämän. (Sitra 2014b.)

Sitran Uusi koulutus-foorumi muodosti yhdessä seitsemän tahtotilaa tulevaisuuden koulutukselle. Näitä ovat mm. uudistuva, rajat rikkova koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa joustavat, jatkuvat, oppimiskykyyn ja kulttuurin liittyvät kouluttautumisen mallit. Tavoitteena ovat  avoimet oppimisjärjestelmät, jossa työ, osaamisen kehittäminen, koulutus ja kehittäminen kietoutuvat. Tahtotilana on niin ikään oppijakeskeinen koulu, jossa oppiminen nähdään oppijan näkökulmasta. Vastuu on oppijalla, opettaja on valmentaja joka aktivoi ja tukee oppilaita. Foorumi näkee digitalisaation ja jakamisen tasa-arvoisen koulutuksen mahdollistajana. Foorumin jäsenet pitävät Suomea alisuorittajana digitalisaation soveltamisessa. Foorumi näkee teknologian parhaimmillaan ihmisen kehittymisen tukena sen lisätessä ymmärrystä ja osaamista sekä parempaa elämänlaatua. (Sitra 2014b.)

Niemen ja Multisillan mukaan muutokset tiedossa, opetuksessa, oppimisessa, työssä ja teknologiassa ovat olleet ja ovat myös jatkossa niin suuria, että koulun ja koulutuksen tehtäväksi tulee yhä enemmän valmentaa oppijoita elämään muutoksen keskellä. Hekin peräänkuuluttavat valmiuksia nähdä teknologia voimavarana. Kirjoittajat näkevät teknologian mahdollisuutena sekä kansalliseen kuin kansainväliseen verkottumiseen. Teknologian avulla voidaan löytää keinoja siihen, että erilaiset oppijat pääsevät osallistumaan ja saavat osaamista myös toisiltaan. Teknologia tarjoaa lukuisia välineitä aktiiviseen oppimiseen, joissa oppijat luovat sisältöjä ja toimintaa, jotka innostavat ja kannustavat oppimaan lisää. (Niemi & Multisilta 2014, 12-13.)

Niemen ja Multisillan mukaan oppilailta edellytetään entistä enemmän tiedon hankinnan valmiuksia sekä ymmärrystä siitä miten tieto rakentuu. Uutta tietoa syntyy koko ajan. Aikaisemmin koulut, oppilaitokset tai yliopistot olivat varsinainen tiedon lähde. Näillä instituutioilla on edelleenkin keskeinen tehtävä tiedon välittämisessä ja luomisessa, mutta instituutioiden rooli on nykyään ennemminkin tiedon lähteille opastaja ja tiedon käytön ohjaaja ja laadun arvioija. (Niemi & Multisilta 2014, 17-18.)

Muuttuva opettajuus

2014-01-22 13.21.18Ryymin näkee tulevaisuuden opettajan osaamisen kehittäjänä, oppimisen johtajana, työnsä tutkijana ja verkostoituneena valmentajana, jolla on käytössään monipuolinen pedagoginen keinovalikoima. Hänen mukaansa opettaja voi työskennellä perinteisen koulutusinstituution lisäksi missä tahansa osaamisen, kehittämisen ja uuden luomisen yhteisöissä ja verkostoissa. Tulevaisuuden opettaja toimii joustavasti avoimissa oppimisympäristöissä eikä opetus ole sidottu koulurakennukseen eikä luokkahuoneeseen. Opiskelu tapahtuu luokkahuoneen lisäksi autenttisissa toimintaympäristöissä sekä digitaalisessa ympäristössä. Opettajan rooli on johtaa oppimisprosessia, valmentaa opiskelijaa sekä kehittää pedagogista toimintaa. Opettaja toimii valmentajana myös opiskelijoiden henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä. (Ryymin 2014, 9-10.)

Tulevaisuuden opettaja kehittää ja käyttää työssään edistyksellisiä ja monipuolisia opetus- ja arviointimenetelmiä. Opettaja osaa motivoida, sitouttaa ja palkita. Opettaja kehittää opiskelijan omia ajattelu- ja arviointitaitoja. Digiosaaminen on olennainen osa tulevaisuuden opettajan taitoja. Hän osallistuu kokeiluihin ja kehittämishankkeisiin ja toimii ennakkoluulottomasti yhteistyössä muiden osaamisen kehittämisen ammattiryhmien kanssa. (Ryymin 2014, 10-11.)

Ryyminin mukaan tulevaisuuden opettaja on tulevaisuusorientoitunut ja työskentelee tutkivalla otteella tarkastellen omaa toimintaansa ja kehittäen sitä. Hän ennakoi jatkuvasti tulevaa ja ennakoi hyvän elämän edellytyksiä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tulevaisuuden opettaja seuraa aikaansa ja on tietoinen mm. ajankohtaisista kehittämishankkeista ja on mukana rakentamassa uusia resursseja ja voimavaroja yhteiskuntaan. (Ryymin 2014, 12.)

Tulevaisuuden opettaja ei ole opettamisen yksinsuorittaja. Opettajan tärkein voimavara on pedagoginen yhteisö. Tiedon jakamiseen perustuvat asiantuntijaverkostot vaalivat keskinäisen auttamisen ja vertaistuen kulttuuria. Tulevaisuuden opettajan kriittisin tehtävä työelämässä onkin löytää pedagoginen yhteisö ja verkosto, joka tekee mahdolliseksi jatkuvan ammatillisen kasvun, elinikäisen oppimisen sekä työssä jaksamisen. (Ryymin 2014, 12-13.)

Mäkinen ja Harra ovat kuvanneet teoksessaan korkeakouluopettajan työn muutosta. Heidän näkemyksessään on useita yhtymäkohtia Ryyminin ajatusten kanssa. Mäkinen ja Harra näkevät tulevaisuuden opettajan kopleksisten toimintaympäristöjen toimijana, jonka tehtävänä on edistää oppimista ja osaamista eri toimijoiden kanssa yhdessä. Kollektiivisuutta ja yhdessä tekemistä arvostavassa työelämässä tarvitaan työelämäosaamista, jossa korostuvat yhteistoiminta, kokonaisuuksien hahmottaminen ja monenlaisen tiedon yhdistelytaito. Korkeakouluopetuksen ydin on laajentunut ammattiosaamisesta työelämän vaatimukset huomioon ottavaksi työelämäosaamiseksi. Tämä tarkoittaa myös opettajan osaamistarpeiden laajenemista. Opettajalle eivät enää riitä pelkkä ammattiosaaminen ja sen opettaminen vaan sen rinnalla hänellä tulee olla tutkimus-, kehittämis-  ja työelämäosaamista sekä taitoja edistää yhteistoimintaa. (Mäkinen & Harra 2012, 5-7.)

Lopuksi

Kuinka mielenkiintoista olikaan lähteä aikamatkalle tulevaan ja tutustua tulevaisuuden skenaarioihin sekä trendeihin. Ymmärrykseni siitä, kuinka tärkeää on yrittää ennustaa tulevaa ja valmistautua siihen tekemällä oikeanlaisia ratkaisuja, lisääntyi huomattavasti. Uskon että tämän artikkelin kirjoittaminen lisäsi myös ymmärrystäni nykyisessä työssäni tapahtuvia muutoksia kohtaan. Muutoksia, jotka eivät läheskään aina ole mieluisia, joita tekisi niin kovasti mieli vastustaa.

Ajatukseni suuntasivat toki myös kouluttajan työhöni. Opetus siirtyy yhä enemmän luokkahuoneen ulkopuolelle. Miten se vaikuttaa minun kaltaiseen kouluttajaan, joka nauttii kovasti aidosta, konkreettisesta yhdessäolosta opiskelijoiden kanssa. Verkko-opetus korvaa luento-opetusta, joten opettamisen luonne muuttuu väkisinkin. Toisaalta kaikkea opetusta ei voida virtualisoida, eihän. Hyvä digitaitojen hallinta on väistämätöntä,  jos haluaa olla uskottava, menestyvä kouluttaja ja opettaja. Suuri muutos omassa ajattelussani on myös oman osaamisen näkyväksi tekeminen ja jakaminen muille. Minä olen varttunut yhteisössä,  jossa omalla osaamisella ei saanut kehuskella. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on minulle onneksi aina ollut mieluisaa, joten olen ilolla mukana verkostoissa kehittämässä opettamista muiden kanssa.

Maailman, koulutuksen sekä opettajan roolin muuttuessa koko ajan, pidän erittäin tärkeänä myös opettajan jaksamisen tukemista. Nykyisessä muutosvauhdissa opettaja hengästyy ja saattaa tuntea riittämättömyyden tunteita. Kuten Sitran tutkimuksessa todettiinkin elämänhallintataidot tulevat entistä tärkeimmiksi tulevaisuudessa. Opettajan jaksaminen ja hyvinvointi tulee nostaa keskiöön yhdessä jatkuvan oppimisen ja kehittymisen kanssa. Loka2010 051


Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2006. Tulevaisuusluotain Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen. Loppuraportti. Tulevaisuusluotain – loppuraportti – Elinkeinoelämän …

Harra, T. & Mäkinen, E. 2012. Korkeakouluopettajuuden uudet nuotit. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu.  Korkeakouluopettajuuden uudet nuotit. – Metropolia …

Niemi, H. & Multisilta, J. 2014. Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ryymin, E. 2014. Tulevaisuuden opettaja. Teoksessa Korhonen, A-M. & Ruhalahti, S. (toim.) Oppimisen digiagentit. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 9-14. Oppimisen digiagentit – Theseus

Sitra.fi. 2014a. Megatrendit. Megatrendit | Sitra

Sitra.fi. 2014b. Uusi koulutus. Uusi koulutus | Sitra