Avainsanat

, , ,

16463 Vieraskynä
Miikka Ruusunen, suunnittelija HAMK Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö

Ohjelmistoalalta tuttuja ketteriä menetelmiä voidaan soveltaa ja hyödyntää myös tutkintoon johtavassa korkeakoulutuksessa. Tähän tulokseen päädyin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni. Tutkimuskohteena oli Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän amk-tutkinnon verkossa suoritettava koulutus ”Liiketoiminnan kehittäminen”. Toimintatutkimuksessa seurattiin ja analysoitiin kolmen eri vuosikurssin opetusmenetelmiä ja opiskelijatyytyväisyyttä. Tuloksena saatiin ketteriä menetelmiä ja käänteistä oppimista hyödyntävä toimintamalli, joka otettiin onnistuneesti käyttöön kohdekoulutuksessa syksyllä 2014. Tänä syksynä samassa Liiketoiminnan kehittämisen koulutuksessa aloitti toinen vuosikurssi. Suunnitteilla on myös laajentaa käänteisen oppimisen soveltamista muihin HAMKin koulutuksiin.

Syksyllä 2014 aloittanut opiskelijaryhmä opiskeli toimintamallin mukaisesti pienissä neljän hengen tiimeissä, jotka noudattivat sovellettua scrum-menetelmää omassa toiminnassaan. Käytännössä opiskelijatiimit aloittivat opintonsa Hämeenlinnassa, jonka jälkeen he olivat yhteydessä toisiinsa ja opettajiin vain verkon välityksellä. Oppimisalusta Moodle tarjosi ympäristön oppimisprosessin kuvaukselle ja mm. tehtävien lopullisille palautuksille. Varsinainen opiskelijoiden ja opettajien toiminta tapahtui kuitenkin oppimisalustan ulkopuolella. Opiskelijat saivat käyttöönsä pilvipalveluna tarjottavan Microsoft Office 365 -tiimisivuston, jossa heitä oli tukemassa ja ohjaamassa myös opettajat. Opiskelijat pystyivät työskentelemään tiimisivustolla läpinäkyvästi ja esim. yhteisten oppimistehtävien työstäminen samanaikaisesti oli mahdollista. Tällä tavoin opiskelijatiimin jäsenet ja opettajat pystyivät jatkuvasti seuraamaan konkreettisten tulosten kehittymistä.

Opetusmenetelmiä uudistettiin osana toimintamallin muutosta ja käänteisen oppimisen lisäksi opettajat omaksuivat ketterien menetelmien periaatteita. Luento-opetuksesta luovuttiin ja verkkokohtaamisia järjestettiin enää kerran kuukaudessa. Yhteen verkkokohtaamiseen osallistui samanaikaisesti 3-4 opettajaa, eli hekin toimivat yhtenä tiiminä. Jokaisen verkkokohtaamisen jälkeen he arvioivat tilanteen ja varautuivat mahdollisiin parannustoimenpiteisiin.

Verkkokohtaamisten välissä opiskelijatiimit työstivät oppimistehtäviä niin sanotuissa sprinteissä, joihin kuuluivat esimerkiksi suunnittelu- ja kehityspalaveri sekä viikoittaiset tiimipalaverit. Toimintatavan tarkoituksena oli sitouttaa opiskelijat jatkuvaan työskentelyyn ja itsensä sekä tiiminsä kehittämiseen. Opiskelijat olivatkin motivoituneita toimimaan tiimeissä ja he onnistuivat työskentelyssään hyvin. Verrattuna kahteen aiempaan vuosikurssiin opiskelijoiden tyytyväisyys opetusmenetelmiin parani merkittävästi.

like_toimintamalli_2014_MR

KUVIO 1 Koulutuksen toiminnallinen malli kuukauden sprintille

Opinnäytetyön tutkimusosioon uusilta opiskelijoilta tiedusteltiin palautetta kahteen otteeseen syyslukukauden aikana. Tärkeimpiä kehityskohteita oli ollut reaaliaikaisten verkkokohtaamisten parantaminen ja laadullisen palautteen antaminen opiskelijoille. Uudessa toimintamallissa näihin kiinnitettiin erityistä huomiota ja tulokset osoittivat merkittäviä parannuksia. Aiempaa interaktiivisemmat verkkokohtaamiset koettiin tehokkaiksi ja tyytyväisiä opiskelijoita oli kaksinkertaisesti enemmän kuin aiemmilla ryhmillä. Lisäksi lähes kaikki olivat tyytyväisiä saamansa palautteen määrään. Opettajat pystyivätkin antamaan palautetta jo oppimisprosessin aikana, koska opiskelijatiimit toimivat läpinäkyvästi omilla tiimisivustoillaan.

HAMKin näkökulmasta alustavat tulokset ovat olleet rohkaisevia ja kehitystyötä on tehtykin runsaasti erityisesti käänteisen oppimisen näkökulmasta. Opinnäytetyössä käsiteltävät ensimmäisen vuoden kokemukset osoittivat, että verkkopohjaiselle tutkintokoulutukselle on tarvetta ja sitä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Ketterät menetelmät luovat opiskelijatiimeille mahdollisuuden toimia tiivisti yhteistyössä ja kun tarjolla on sopivat verkkopalvelut, on toimintamalli tehokas ja kannattava.

Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan: http://theseus.fi/handle/10024/92267

HAMKin Liiketoiminnan kehittäminen verkossa: http://www.hamk.fi/hakijalle/ylempi-amk-tutkinto/liiketoiminnan-kehittaminen