Avainsanat

, , , , , , ,

Olin opettajaopiskelijaryhmäni kanssa ITK2016-tapahtumassa kertomassa teemaseminaarissa aiheesta ”Miten minusta tuli digiope?”.

Viime kesänä aloitti ammatilliset opettajaopintonsa 20 opiskelijaa erityisessä digioperyhmässämme, jossa ammattipedagogiikan lisäksi opiskellaan digitaalisia taitoja ja uusia oppimisratkaisuja. Tämä pilotti ryhmä on HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla saanut alkunsa Sanna Ruhalahden ja minun yhteisistä kehitelmistä tarjota opettajaopiskelijoillemme tämän ajan ammatillisen opettajan tarvitsemia taitoja. Oppiminen tapahtuu pääosin avoimissa digitaalisissa oppimisympäristöissä, jotka opiskelijat ovat itse valinneet ja perustaneet. Tiedon rakentaminen tapahtuu avoimesti ja yhteisöllisesti. Me opettajat olemme myös avoimesti liikkeellä: suosimme avointa oppimateriaalia ja ohjaamme oppimistehtäviä ja oppimisprosessia avoimissa digitaalisissa ympäristöissä. Käytämme yhdessä opiskelijoidemme kanssa avoimia ympäristöjä ja työvälineitä, kuten WordPress, Blogger, Facebook, WhatsApp, Skype, Googlen sovellukset ja Twitter. Tämän lisäksi opiskelijoilla on käytössään vielä laja valikoima muita yhteisöllisiä työvälineitä ja -ympäristöjä.

SAMSUNG CSC

Kuvassa: Anne-Maria Korhonen, Nikke Häggström, Tuuli Vierimaa, Venla Keskisarja, Matleena Laakso ja Tauno Tertsunen (teemaseminaarin puheenjohtaja)

Opettajaopiskelijat ovat oppineet digitaalisuutta monella eri tavalla opintojen aikana. He saavuttivat perustaidot opiskelemalla itsenäisesti Oppiminen Online -konseptin avulla some-ekspertti taitotason (oppiminenonline.com). Tämän jälkeen heidän olikin helpompi valita ne henkilökohtaiset verkkotyövälineet, joita halusivat käyttää opinnoissaan ja joihin halusivat alkaa rakentaa henkilökohtaista oppimisympäristöään ja portfoliotaan. Toinen merkittävä digitaalisen osaamisen kehittämisen paikka olivat MOOCit. Jokainen opiskelija osallistui haluamaansa MOOC-toteututukseen (MOOC= massive open online course). He tarkastelivat MOOC-toteutusta erityisesti pedagogisesta näkökulmasta pohtien muun muassa oppimisprosessin tehokkuutta, sen ohjausta, tarjolla olevia oppimateriaalia ja yhteisöllisen tiedonrakentelun toteutumista.

Digitaalisuuden oppiminen tapahtuu pienin askelin ja arjen teoin. Kollegan kannustaminen ja pienten asioiden opastaminen ovat merkittäviä taitojen oppimisen kannalta. Osaamisen karttuminen on pitkäjänteistä työtä, eikä digitaalisuuttakaan kokonaan yhdessä vuodessa voi ottaa haltuun. Opettajaopiskelijat ovat oppineet, että vain kokeilemalla voi todeta, miten asiat käytännössä toimivat. Ja ennakkoluulottomasti he ovatkin kokeilleet opetusharjoittelunsa aikana muiden pedagogisten toimintojen lisäksi digitaalisia ympäristöjä opetuskäytössä.

SAM_3226

X-breikki

ITK-esityksessämme edellä mainitun tarinan kertomisen lisäksi kokeilimme yleisön
kanssa Answergardenia sanapilven muodostuksessa yleisön ideoista, X-breikkiä taukojumppana ja niin sanottuna tilaisuuden lopputestinä Quizezz-sovellusta.

Esityksemme ja sovellukset voi käydä lukemassa osoitteessa
http://matleenalaakso.fi/

ITK2016 teemaseminaarissamme mukanani olivat ammatilliset opettaopiskelijat Matleena Laakso, Tuuli Vierimaa, Venla Keskisarja ja Nikke Häggström. Tulevaisuuden digiopettajat.

Kirjoittaja Anne-Maria Korhonen, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu