Digiagenda tarkentuu oppimisen ja teknologian kehitystrendeistä poimien

Avainsanat

, ,

Vuosittain ilmestyvä Horizon-raportti (NMC 2016) päivitti jälleen korkeakoulujen opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen kehitystrendit ja näihin liittyvät teknologiat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Raportissa esitetyt kehitystrendit olivat sekä Online Educa Berliinissä että Bett -tapahtumassa käytännössä jo nähtävissä.

Lyhyen aikavälin kehitys – arkipäiväistyy tai hälvenee muutamassa vuodessa

Seuraavien parin vuoden aikana lisääntyvät toteutukset, joissa online ja virtuaalista sekä face-to-face oppimista yhdistellään (blended learning, hybrid learning) monin eri tavoin. Oppimisen prosessin ja osaamisen näkyväksi tekemiseen sekä arviointiin ja mittaamiseen käytetään useita erilaisia ratkaisuja. Keskeisimmät teknologiset kehitysaskeleet ovat BYOD/T (bring your own device/technology) sekä oppimisanalytiikka ja sen jatkumona adaptiivinen oppiminen.

Oppimisanalytiikka mahdollistaa oppimisen ja opetuksen arvioinnin, tukemisen ja kehittämisen entistä paremmin niin opiskelijan, opettajan kuin organisaation näkökulmasta. Monien mahdollisuuksien hyödyntäminen näyttää kuitenkin opetusteknologiatapahtumien puheenvuorojen mukaan olevan käytännössä vielä vähäistä. Kiinnostava kysymys on se, miten data on opiskelijan käytössä ja palvelee hänen oppimista, tavoitteita sekä valintoja. Tähän liittyy myös kysymys datan omistajuudesta, hallinnasta sekä yksityisyydestä.

Omien laitteiden tuonti kampukselle liittyy myös omien digitaalisten työkalujen ja palveluiden käyttöön. Useissa puheenvuoroissa hyvänä käytäntönä nähtiin opiskelijoiden aktiivinen työskentely ryhmissä sekä ryhmän mahdollisuus itse valita omat digitaaliset työkalunsa.

Keskipitkän aikavälin kehitys – mukana ratkaisuissa kolmesta viiteen vuoteen

Opetussuunnitelmat ja oppiminen liitetään korkeakouluissa entistä enemmän reaalimaailmaan ja työelämäläheiseen työskentely. Projektioppiminen, tiimioppiminen, tutkivaoppiminen ja vastaavat pedagogiset lähestymistavat olivat käänteisen oppimisen rinnalla esillä myös opetusteknologiatapahtumissa.

Tiloja muokataan vastaamaan uusia oppimisen ja opettamisen tapoja joustaviksi, muuntautuviksi ja monia päätelaitteita sekä opiskelijakeskeistä ja yhteisöllistä työskentelyä tukeviksi. Tilat tukevat sekä kampuksella opiskelevia että etänä mukana olevia opiskelijoita erilaisissa muuntuvissa oppimistilanteissa. Maker-kulttuuri ja työtilat yleistyvät korkeakouluissa. Tällöin opiskelijat voivat hyödyntää teknologisia mahdollisuuksia (esim. 3D printterit, robotit ja 3D mallinnus) yhteisöllisesti prototyyppien ja uusien ideoiden työstämisessä. Lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden ratkaisut tuovat uudenlaisia ulottuvuuksia oppimiseen. Erityisesti Bett-tapahtumassa ständeillä, tietoiskuissa ja esityksissä näkyi tiloihin ja teknologioihin liittyviä uusia ratkaisuja.

Pitkän aikavälin kehitys – näkyvissä päätöksenteossa ja vaikuttaa vielä viiden vuoden kuluttua

Toimintakulttuurissa johtamisen ja opetussuunnitelman myötä korostuvat opiskelijakeskeisyys, joustavuus, ketteryys, kokeilukulttuuri ja uudistuminen, jotka mahdollistavat luovuuden ja yrittäjyyden. Korkeakoulut joutuvat ajattelemaan uudelleen oman toimintansa, kuten opetussuunnitelmat, tutkinto-ohjelmat, tarjonnan ja saavutettavuuden eri opiskelijaryhmien näkökulmasta. Affektiivista tietotekniikkaa (affective computing) ja robotiikkaa tullaan hyödyntämään myös korkeakoulutuksessa.

Ketteryys monin eri tavoin ja korkeakoulutuksen uudistaminen oli esillä monissa esityksissä. MOOCit ja näiden hyödyntäminen esimerkiksi korkeakoulujen välisessä yhteistyössä on edelleen ajankohtainen aihe.

Vahvistuksia, tarkennuksia ja täydennyksiä digiagendaan?

Viime syksynä teimme Hamkin eCampus tiimissä digiagendan, elävän toimeenpanosuunnitelman opetuksen digitalisaation edistämiseksi. Tätä agendaa arvioidaan, tarkennetaan ja täydennetään pari kertaa vuodessa ammattikorkeakoulun ja eri yksiköiden johdon sekä työryhmien kanssa. Näin yhteistä suuntaa ja toimenpiteitä korjataan joustavasti. Tavoitteena on kehittää riittävän yhtenäinen digitaalinen työskentelykulttuuri sekä samalla kannustaa konkreettisiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Digitalisoituminen on yksi HAMK strategian 2020 painopisteistä.

Agendamme toimenpiteissä näkyy nyt lähi- ja keskipitkän aikavälin trendit konkreettisina tekoina ja taustalla pitkän aikavälin kehitystrendit, joihin liittyvät päätökset päivitetään uusina toimenpiteinä. Trendeistä ja teknologioista on pysyttävä kartalla ja yhteisesti poimittava oman organisaation tavoitteisiin ja käyttöön sopivimmat.

bett2016

Bett Show 2016

Mainokset

Erityistä digiä – digitalisaatio, erityisyys ja suuri tarina

Avainsanat

, , , , , ,

 

Simo Uusinoka16463
Vieraskynä

Simo Uusinoka, Lehtori
Ammatillinen erityisopettajakoulutus, HAMK

Tällä hetkellä koulutamme nuoria opiskelijoita ammatteihin, joita kaikkia ei ole vielä edes olemassa. Teknologian kehitysvauhti on päätähuimaavaa. En liene ihan väärässä väittäessäni, että teknologian jatkuvasti nopeutuva kehittyminen tarjoaa koulumaailmalle ennennäkemättömän haasteen, johon voimme vastata vain muuttamalla ja uudistamalla radikaalisti koulutustoimintaamme kaikilla tasoilla. Toisaalta asiaa voidaan tarkastella niinkin, että opetus ja oppiminen ovat aina olleet perimmiltään sukupolvien tarinan siirtämistä seuraavalle sukupolvelle. Tätä tarinaa on kerrottu leirinuotioiden äärellä, kiertokoulussa  ja luokkahuoneissa ja nyt sitä kerrotaan verkkomaailmassa sekä sosiaalisessa mediassa. Idea on edelleen sama mutta välineet muuttuvat.

Opetuksen ja oppimisen digitalisointi on yhteiskuntamme kärkihankkeita. Jotkut näkevät sen oppimisen tulevaisuutena ja toiset taas muistelevat kaiholla liidun kitinää liitutaulua vasten pitäen sitä ainoana todelliseen oppimiseen liittyvänä aistiärsykkeenä. Veikkaan että suurin osa meistä opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisista sijoittuu jotakuinkin puoleen väliin suhteessa tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen ja käyttöön edellä mainitulla asteikolla.

Koulu peilaa aina sitä ympäröivää yhteiskuntaa. Yhteiskunnan muutosvauhti on huikeaa. Ammatillinen koulutus on keskellä kenties historian suurinta muutostaan. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen korostaa työelämässä tapahtuvaa oppimista, ”Kun uudistamme ammatillista koulutusta, tulemme rakentamaan rahoitusmallin niin, että se tukee ja kannustaa lisäämään työpaikalla tapahtuvaa oppimista eri muodoissa” . Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry puolestaan toteaa digitalisaation murtavan koulutusalaa vapauttaen koulutuspalvelut luokista ja luentosaleista sopeutuakseen opiskelijoiden tarpeisiin ajan, paikan, oppimistyylin ja aiemmin opitun suhteen. Opettajan roolin on ennustettu muuttuvan luennoitsijasta kohti tutoria, mentoria ja valmentajaa. Tämän lisäksi haasteita ja muutospaineita ammatilliselle koulutukselle asettaa osaamisperustaisuuteen siirtyminen samoin kuin joustavien opintopolkujen johdonmukainen hyödyntäminen.

8401685134_c95ea3ab55_z

Design for all – saavutettavuus

Suomi on yhteiskuntana sitoutunut ottamaan huomioon vammaisten, eri kulttuureista tulevien ja muulla tavalla tukea tarvitsevien ihmisten erityistarpeet. Julkisten rakennusten, tietoteknisten sovellusten ja muiden julkisten palvelujen tulee olla kaikkien saavutettavissa (design for all). Koulutuksen maailmassa tämä näkyy inklusiivisen toiminnan edistämisenä. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus pyritään järjestämään siellä missä muutkin tietylle alalle kouluttautuvat. Tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja ajateltaessa se tarkoittaa mm. opettajien ja muiden erityisopetuksen ammattilaisten tiimityöskentelyn tukemisena ja edistämisenä. On myös tärkeää, että erityisopetuksessa käytettävien laitteistojen ja ohjelmistojen suunnittelussa noudatetaan saavutettavuuden periaatetta.

Verkko-opetus ja digitalisaatio ammatillisessa erityisopetuksessa

Verkko-opetuksella ja opetuksen digitalisoinnilla voidaan vaikuttaa koulutusmateriaalin laadun kohentumiseen sekä jakamisen ja saavutettavuuden parantumiseen mm. pilvipalveluiden avulla. Sen avulla voidaan monipuolistaa opetusta, ohjausta ja oppimista, mikä puolestaan motivoi opiskelijoita. Toisaalta verkko-opetuksen lisääntymisen riskinä voi olla, että opetus menee teoriapainotteisempaan suuntaan, jolloin käytännön oppiminen voi jäädä vähemmälle. Kaikille myöskään digitaalisten välineiden käyttö ei ole välttämättä mieluisaa.

Erityisen tuen tarpeen opiskelijoille verkossa toimiminen ja digitaalisten sovellusten käyttäminen tarjoaa ennen kaikkea ajasta ja paikasta vapautumista mutta toisaalta taas enemmän mahdollisuuksia saada ohjausta ja olla vuorovaikutuksessa sekä opettajien ja ohjaajien että opiskeluryhmiensä kanssa.

Sanotaan, että halutessasi vaikuttaa nuoreen ja luoda häneen luottamuksellinen suhde on sinun tunnettava maailma missä hän toimii ja vaikuttaa. Se maailma tällä hetkellä on aika monella niin sanottu verkkomaailma. Siellä nuoret toimivat ja viestivät ja siitä syystä koulun on oltava verkkomaailmassa mukana.

boy-1042683_1920

e-Opetuksen suunnittelu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarkkaavaisuus ja keskittyminen saattaa olla häilyvämpää kuin muulla opiskelijajoukolla. Aistikanavien käyttäminen saattaa myös olla erikoista. Oman toiminnan ohjaamisessa voi olla hankaluuksia, mikä vaikuttaa tehtävien loppuun saattamiseen mielekkäässä järjestyksessä.

On eräs oppimiseen liittyvä perusasia, joka erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on usein huonolla tolalla. Oppiaksesi asioita sinun täytyy uskoa siihen, että pystyt oppimaan. Erityisopiskelijoilla usko omaan kykyyn oppia on heikko. Tämä taas johtuu siitä, että he ovat epäonnistuneet monissa opiskeluun liittyvissä asioissa koulu-uransa aikana ja siitä saaneet runsaasti negatiivista palautetta. Siispä ohje numero yksi on: älä laita heitä enää epäonnistumaan. Ainoastaan onnistuneiden oppimiskokemusten myötä käsitys itsestä oppijana voi kehittyä hyvään ja positiiviseen suuntaan.

Voit vaikuttaa erityistä tukevien opiskelijoiden motivoitumiseen eOppmistapahtumaan huolehtimalla:

1. Nopeasta tehtävään sitoutumisesta

Älä anna heidän joutua odottelemaan liiaksi. Oppimistapahtuman tavoitteen täytyy olla riittävän konkreettinen ja selkeä. Selitä mahdollisimman tarkasti miten kyseessä oleva oppimistapahtuma kehittää opiskelijan osaamista ja miten se auttaa häntä henkilökohtaisesti etenemään kohti tavoitetta.

2. Motivoimalla selviytymään itse maaliin

Mikään ei kasvata opiskelijan itsetuntoa enemmän kuin selviytyminen itse annetuista tehtävistä. Auta heitä tekniikan ja välineiden kanssa mutta jätä oppiminen mahdollisimman paljon opiskelijan vastuulle. Innostuminen seuraa sopivia, konkreetteja tavoitteita, löytämistä ja oivaltamista. Toiminnan rakenne ja struktuuri on eOppimisessa tärkeää – se auttaa mm. oman toiminnan ohjauksessa.

3. Luottamalla opiskelijan tahtiin edetä oppimisessaan.

Mobiilius auttaa eli anna heidän käyttää itselleen tuttuja, omia välineitään mahdollisuuksien mukaan. Koeta rakentaa ajankäytölle vankka struktuuri, jonka sisällä voidaan joustaa.

4. Ottamalla huomioon millä tavalla opiskelijat jo toimivat verkossa

Rohkaise blogien käyttämiseen tietojen ja osaamisen jakamisessa. Twiitit ovat helppo ja nopea tapa pitää yhteyttä vaikka työssaoppijaan. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret hyötyvät usein visuaalisuudesta. Videoiden ja kuvien käyttö sekä jakaminen auttaa tehtäväksi annoissa ja arvioinnissa. Toimintaohjeita voi esimerkiksi tehdä videoina joita voi laittaa itse kohteisiin Qr koodien taakse, joita opiskelijat voivat avata omilla kännyköillään. Monet opiskelijoista tekevät tämän tyyppistä toimintaa muutenkin, joten se on heille helppoa ja motivoivaa sekä useimmiten myös hauskaa.

5. Harjoittelemalla riittävästi eOppimiseen käytettävien välineiden käyttöä

Näytä, älä kerro miten suunnittelemasi eOppimistapahtuma etenee ja miten siinä toimitaan. Kerratkaa ja taas kerratkaa niin, että pienen rohkaisun jälkeen jokainen uskoo selviänsä tehtävästä. Varmista, että käytetyt sovellukset toimivat opiskelijoiden laitteissa.

online-942410_1920

Meidän oma uteliaisuutemme ja kiinnostuksemme ohjaa oppimista ja käytämme niitä välineitä ja keinoja, jotka luonnostaan toimivat kannaltamme parhaiten. Arjessa teemme jatkuvasti havaintoja ympäristöstämme, jolloin samalla opimme kokoajan uutta. Tähän prosessiin istuvat esim. sosiaalisen median välineet ja erilaiset digitaaliset sovellukset erinomaisesti. Voimme tarkistaa havaintomme, jakaa niitä eteenpäin ja sitä kautta saada käsityksillemme vahvistusta toisilta ihmisiltä tai verkkomaailmasta reaaliaikaisesti. Löydämme kavereita joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Rakennamme yhdessä uutta tietoa ja osaamista.

Meidän opettajien ja kasvattajien tehtäväksi jää miettiä, miten ohjaamme tätä prosessia niin, että se hyödyttää opiskelijaamme parhaiten hänen matkallaan kohti unelmaansa, kunnes tulee hänen vuoronsa astua tarinan eteenpäin viejän rooliin.

matkapuhelin pixa

 

 

 

”Houston, we have a problem.”

Avainsanat

, , , , , , , , ,

Olen sparrannut tänä talvena useita kuntia ja kouluja digistrategioiden suunnittelussa ja toimintakulttuurin muutoksessa. On ollut energisoivaa seurata hyviä pedagogisia kokeiluja, tavata innostuneita opettajia sekä ammattitaitoisia johtajia eri puolelta Suomea. Monin paikoin maassa luodaan nyt sellaisia kokonaisvaltaisia digiratkaisuja, jotka kantavat pitkälle, ja myös aiempi hyvä työ tuottaa tulosta. Koko valtakunnan tilannetta tarkasteltaessa olemme kuitenkin ongelmissa.

800px-Apollo_13_liftoff-KSC-70PC-160HR

Opettajien osaamisen kehittämiseen suunnitelmallisuutta

Usein strategiatyössä (tietostrategia / TVT-suunnitelma) pohditaan erityisesti 1) opettajien osaamisen kehittämistä, 2) strategian käytännön toteutumista ja 3) kehittämisestä vastuussa olevien eri toimijoiden yhteistyötä.

Osaamisen kehittäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja seurantaa. Tarjolla on monenlaisia hyväksi havaittuja malleja – esimerkiksi vertaismentorointia on sovellettu jo yli parikymmentä vuotta. Strategian käytännön toteutuminen tarkoittaa yhteiseen tekemiseen ja kokeiluihin sitoutumista. Yhteistyö eri toimijoiden välillä tarvitsee yhteisesti sovittuja tavoitteita, johtajuutta ja prosessien selkiyttämistä.

Mutta tämän kaiken ehkä jo tiesimmekin?

Uskallusta yksinkertaisuuteen

Ongelma on hyvin harvoin se, ettei meillä olisi riittävästi tietoa. Esimerkiksi digistrategioiden haaste on usein päivänvastainen: niihin ladataan helposti mahdollisimman paljon tietoa. Ne on kirjoitettu ikään kuin osaamisen näytöiksi muille kunnianhimoisille kehittäjille kuvaten myös tavoitteena olevaa uudenlaista ajattelua ja paradigman muutosta. Strategiat, jotka myös toteutuvat, ovat sen sijaan selkeitä, käytännönläheisiä ja toimintaa tukevia. Niistä on tohdittu tehdä riittävän yksinkertaisia. Ne ovat avoimia, päivitettäviä ja eläviä.

Toimintakulttuurin muutoksessa myös yhteinen ajattelu on tärkeää tehdä näkyväksi. Monet koulut ja kehittäjäyhteisöt tuottavat jatkuvasti pedagogisesta toiminnastaan julkaisuja, kuvauksia, raportteja, esitelmiä ja videoita kaikkien hyödyksi.

2010-06-11_CSM&LM

Pirullisten ongelmien äärellä

Koulujen toimintakulttuurin muutoksessa on kyseessä kuitenkin monimutkaisempi haaste kuin yhteisen ymmärryksen löytäminen. Olemme tekemässä systeemistä muutosta, jolloin vain yhden palan tarkastelu ei muuta kokonaisuutta. Esimerkiksi opettajien täydennyskoulutus on välttämätön, muttei riittävä ratkaisu digiosaamisen kehittämiseen.

Olli-Pekka Heinonen (2014) kirjoittaa, että olemme hyvää tarkoittaen luoneet säädösten ja normien viidakon, jossa viranomaiset yrittävät rajoitetun toimivaltansa nojalla ratkaista pirullisia ongelmia, jotka eivät kuitenkaan niillä keinoin ratkea. Kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa ja ratkaisutoimenpiteet eivät aina kohdistu oikeaan asiaan. Erikoistuminen ja siiloutuminen ovat olleet välttämättömiä, että päästään asioissa syvälle. Asiantuntemuksesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos se ei kykene palvelemaan kokonaisuuden tarpeita. Pitkän aikavälin ratkaisuina tarvitsemme digiosaamisen kehittämiseen uusia rakenteellisia ratkaisuja, jotka tuovat toimintaan ketteryyttä, palveluajattelua ja resursseja. Tämä taas edellyttää luovuutta, poliittista tahtoa sekä työnantajien ja -tekijöiden yhteistyötä.

Mission_Operations_Control_Room_during_Apollo_13

 

Milloin digikehittely tuottaa tulosta?

Varovaisten arkihavaintojeni mukaan kehittäminen on vaikuttavaa silloin, kun

  1. koulutuksen järjestäjän, tietohallinnon ja opettajien välillä vallitsee keskinäinen luottamus ja yhteistyö sujuu hyvin,
  2. käytännön muutosta johdetaan edestä ja positiivisesti, ihmisiä rohkaisten ja valtauttaen (ilman termisaivarteluja!) ja
  3. digiosaaminen on ääneen lausuttu, yhteinen tahtotila, jota pidetään monin eri tavoin esillä, tekemisen, kokeilemisen, keskustelun ja kiinnostuksen kohteena.

Pedagogiset yhteisöt toimivat pääsääntöisesti hyvin ammatillisesti. Koulutetut opetuksen ammattilaiset eivät odota, että väline itsessään parantaa oppimista (kuten ei kirveskään rakenna taloa), vaan luovat pedagogisesti toimivia käytänteitä.

Mission_Control_Celebrates_-_GPN-2000-001313

Meidän ratkaisumme, heidän tulevaisuutensa

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina ilmennyt jonkinlaista kyllästymistä sanoihin digiloikka ja digitalisaatio. Koulutusalalla meidän tulisi kuitenkin sitkeästi jaksaa jatkaa aiheen ytimessä, sillä digitaalisesta eriarvoisuudesta on tulossa sosiaalisen syrjäytymisen keskeinen indikaattori (Facer & Furlong, 2001). Syrjäytämme lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka eivät kykene hyödyntämään elämässään ja toimeentulossaan uusia teknologioita ja jotka marginalisoituvat tämän takia talouden ja sosiaalisen elämän toiminnoista (Kaarakainen & Kivinen 2015; Zimic 2009; Facer & Furlong 2001). TVT-taitoja tarvitaan jo nyt hyvään elämään, esimerkeksi töiden, asunnon ja terveystiedon etsimiseen, pankkiasioimiseen ja mediakritiikkiin. Digiosaaminen ja oppimaan oppimisen taidot korostuvat tulevaisuuden työelämässä, jossa me emme enää ole vaikuttamassa.

”Survive we did, but it was close”, James A. Lovell, Apollo 13

1024px-Apollo13_splashdown

Kuvat: NASA (public domain) / Wikipedia: Apollo 13

Lähteet:

Facer, K. & Furlong, R. 2001. Beyond the Myth of the ’Cyberkid’: Young People at the Margins of the Information Revolution. Journal of Youth Studies, 4 (4), 451–469.

Heinonen, O.-P. 2014. Alkusanat muotoiluajattelusta. Teoksessa S. Miettinen (toim.) Muotoiluajattelu. Teknologiateollisuus. Tampere: Tammerprint oy.

”Joka kolmas lapsi ei juuri käytä tietokonetta koulussa – Tulevaisuuteen ponnistetaan ihan eri tasoilta”, Helsingin Sanomat 29.1. 2016

Kaarakainen, M.-T. & Kivinen, O. 2015. Teknologia tulevaisuudessa tarvittavien ICT-taitojen ja muun osaamisen edistäjänä. Teoksessa M. Kuuskorpi (toim.) Digitaalinen oppiminen ja oppimisympäristöt. Julkaisu 2015:1. Kaarina: Kaarinan kaupunki, 46–64.

”Nuorten mediataidoissa isoja eroja – moni ei tunnista kaupallista tekstiä mainokseksi”, Helsingin Sanomat 1.2.2016

OAJ:n askelmerkit digiloikkaan. OAJ:n julkaisusarja 3:2016.

Zimic, S. 2009. Not so ’techno-savvy’: Challenging the stereotypical images of the ’Net generation’. Digital Culture & Education, 1 (2), 129–144.

 

 

 

Yhdessä oppimassa symmetrisesti

Tulevaisuuden oppimistapana yhdessä oppimista korostetaan yhä vahvemmin. Monissa tutuissa pedagogisissa malleissa (esim. Pbl, Tutkiva oppiminen, Projektioppiminen) on opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus oppimisessa ollut jo pitkään eräänä lähtöolettamuksena. Vuorovaikutuksen ajateltiin sujuvan luonnostaan hyvin. Yhdessä oppiminen näyttää kuitenkin sisältävän monia haasteita, koska se on aina vain uusi haltuun otettava alue paremman oppimisen tavoittelussa.

Pasi Sahlberg kirjoittaa kolumnissaan (Opettaja 1, 2016) digitalisaation aiheuttamista, tutkimusten esiin tuomista ongelmista oppimisessa. Niitä ovat pinnallisuus ja pirstaleisuus sekä ajattelun taitojen oppimisen hidastuminen. Hänen mukaansa mahdollisten digitalisaation haittavaikutusten vähentämiseksi kouluissa tulisi lisätä kirjojen lukemista, empatian oppimista, oman itsensä etsimistä ja yhteistoiminnallisuutta. Yhdessä oppiminen lisää motivaatiota, tuottaa parempia oppimistuloksia sekä kehittää taitoja ajatella ja tehdä yhdessä.

Oppimiskulttuurissa vuorovaikutuksella ja sen laadulla on väliä, jotta yhdessä tekemisestä on hyötyä ja jotta voidaan sanoa, että tuotos on rikastunut jokaisen ajattelusta. Vuorovaikutus ja asioiden käsittely jää helposti kapeaksi ja pinnalliseksi, monologisen toteavaksi, niin sanottujen yksiselitteisten, nopeasti esitettyjen totuuksien kertomiseksi. Keskustelu oppimistilanteessa liikkuu usein kohteliaisuuskentässä ja harvoin edetään fragmentoivaan (hajoittavaan) keskusteluun tai ylletään joko aidosti pohtivaan tai luovaan dialogiin. (ks. Isaacs 1996; Yhdessä ajattelemisen taito) Mukavalta tuntuva ryhmä on usein tehoton pintaa syvemmältä pohdittujen uusien ratkaisujen tuottamisessa. Asioiden käsittelyssä ei ole päästy kohteliaisuuskenttää pitemmälle eikä osallistujien ainutlaatuisia näkökulmia voida silloin käyttää hyväksi ongelmanratkaisussa. Tällaiset tavat eivät vastaa reaalimaailman autenttisten ongelmien käsittelyn ja ratkaisemisen moniulotteisiin tarpeisiin.

Yhdessä oppimisen taito, digiajan moninaisia oppimisyhteisöjä ajatellen on seurausta kehittymisprosessista, jossa on tiedostavasti tavoiteltu dialogisempaa osallistumista ja jossa jokainen osallistuja ymmärtää oman osallistumisensa merkityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Dialogisessa oppimisyhteisössä yhdessä oppiminen perustuu symmetriseen osallistumiseen, kontribuutioiden tasaisesti jakautuvaan määrään ryhmässä. Symmetristä osallistumista harjoitellaan ja siihen kouliinnutaan vähitellen, temperamenttityypit huomioon ottaen. Pohjimmiltaan symmetrian toteutuminen keskustelussa nojaa eksistentiaalisen vertaisuuden oivaltamiseen. Tämän jälkeen kukaan ryhmässä ei jätä kantamatta korttaan kekoon, koska hän tuntee myös vastuunsa yhteisessä tiedonluomisessa. On sisäistynyt ajatus, että dialogissa, aidosti kollektiivisesti tuotettuna, asiat saavat syvempiä merkityksiä ja laajempia sovellusmuotoja.

Symmetristä osallistumista oppimisyhteisössä voi harjoitella esimerkiksi dialogisen menetelmän, Keskusteluliput avulla ( ks.  http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/method_c1.htm ). Menetelmän kautta opitaan säätelemään omaa osallistumista keskustelussa ja tiedonluomisessa niin, että jokainen puhuu ja kuuntelee myös toisen puhetta. Tarkoituksena on sisäistää vuoroin puhumisen ja vuoroin kuuntelemisen rytmi. Menetelmä opettaa myös sitoutumaan ja ottamaan vastuuta yhteisestä tavoitteesta. Symmetrian oppiminen edellyttää harjoittelun riittävää toistamista. Keskustelussa vikkelästi reagoivat oppivat ”jarruttamaan” tai antamaan tilaa, hitaammin lämpiävät aktivoituvat mukaan nopeammin ja passiiviset tarttuvat keskusteluun aiempaa herkemmin. Symmetrian oppiminen tarkoittaa samalla melkoista itsetuntemuksen lisäämistä ja henkistä kasvua.

 

 

Lennonjohto kutsuu hallitsemaan kognitiivista kuormaa

Avainsanat

, , , , , , ,

Yksi mielenkiintoisimmista ammateista, joihin olen työssäni perehtynyt, on lennonjohtajan ammatti. Työskentelin vuosina 2008-2011 Finavian ilmailualan ammattioppilaitoksessa Avia Collegessa poikkitieteellisissä työryhmissä, jotka kehittivät muun muassa lennonjohtajien opetussuunnitelmaa, koulutusta ja oppimisympäristöjä (Air Traffic Technology International, 2011). Teimme myös Tampereen yliopiston kanssa tutkimuksen niistä lennonjohtajien osaamisista ja piirteistä, jotka ovat työelämän kannalta erityisen merkityksellisiä (Pylväs, Nokelainen & Roisko, 2015). Viime aikoina olen tarkastellut lennonjohtajan työtä tavoitteenani löytää eri alojen ristiinpölytyksellä malleja kognitiivisen kuorman hallintaan ja tiimityöhön.

Kognitiivisella kuormalla tarkoitetaan muistiin, oppimiseen, ajatteluun, havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja tiedonkäsittelyyn liittyviä kuormittavia prosesseja. Kognitiivisen kuorman hallinta (engl. Cognitive Load Management) on monien tutkijoiden mukaan keskeinen tulevaisuuden työelämätaito (mm. Future Work Skills 2020) ja ajankohtainen jo nyt.

Työnohjaajana ja valmentajana olen usein mukana ratkaisemassa koulutuksen kehittäjien käytännön haasteita. Uusien työskentelytapojen rakentelu lisää parhaimmillaan työmotivaatiota ja tuottaa tuloksellisempaa työtä. Usein muutosprosessiin liittyy kuitenkin myös kuormittumista ja epätietoisuutta. Jatkuva kognitiivinen ponnistelu, ongelmanratkaisu ja informaatiotulva ovat stressitekijöitä monessa työssä.

Työssä jaksamiseen on tarjolla paljon hyväksi havaittuja keinoja yksilötasolla (ks. esim. Opettaja, 2014). Tiimien ja yhteisöllisten työprosessien näkökulmasta kuormittavuutta on toistaiseksi pohdiskeltu hieman vähemmän.

Seuraavassa listaan omin sanoin ja reippaasti yksinkertaistaen sellaisia havaitsemiani lennonjohtajan työn ominaispiirteitä, jotka saattaisivat tuoda tukea myös haasteelliseen kehittämistyöhön ja kokeiluprojekteihin. Vertailun kritiikki kohdistuu siihen, voiko turvallisuuskriittisestä ja operatiivisesta työstä ottaa mallia kompleksiseen kehittämistyöhön. Onko se liian suoraviivaista ja strukturoitua? Omat kokemukseni tukevat päinvastaista. Kehittämistyössä helposti unohdetaan ne rakenteet, vastuut ja tarkistuspisteet, jotka tukevat yhteisöllistä työskentelyä ja uuden luomista pitkällä aikavälillä. Nämä ratkaisut voivat olla hyvinkin yksinkertaisia.

airport-413817

Työvälineitä kognitiivisen kuorman hallintaan

1 Lentoaseman lukutaito

Ilmatilan lisäksi lennonjohtaja tarkkailee myös lentoaseman asematason toimintaa. Lentoaseman sisätiloista ulos katseleva matkustaja näkee kiitoteitä, lentokoneita,  erilaisia ajoneuvoja ja ihmisiä työssään, mutta lennonjohtaja katselee tuttujen toimijoiden jäsentyneitä prosesseja. Lennonjohtaja tietää mitä lentoasemalla tapahtuu ja ymmärtää näkemänsä. Hän tuntee tekijät, tehtävät ja omat vastuunsa. Vasta tämä tuntemus tekee mahdolliseksi tarkastella yksittäisiä käytänteitä ja kehittää niitä kokonaisuuden kannalta paremmiksi.

Näin sovellat:

Hanki oman toimintaympäristösi lukutaito. Aloita perusteista, esimerkiksi organisaatiosi toimintasuunnitelmasta. Miten sinun tehtäväsi asettuu osaksi kokonaisuutta? Mikä on tärkein kehitystehtävä lähitulevaisuudessa? Ketkä ovat yhteistyökumppaninne ja verkostonne ja mitkä ovat heidän tehtävänsä ja tavoitteensa? Ole utelias, kiinnostunut ja kartalla.

Mitä hyötyä?

Kun kerran hankit lukutaidon, osaat aina lukea, tunnet alasi. Hahmotat paremmin ja perustellummin kehitettävät asiat ja erotat ne niistä käytänteistä, jotka toimivat hyvin – ja joihin ei kannata juuri nyt laittaa ylimääräistä energiaa. Toimivaa ei kannata korjata. Toisaalta juuri kokonaisuuden katselu voi auttaa näkemään täysin uusia toisin tekemisen ja olemisen mahdollisuuksia.

woman-watching-870352

2 Oma käsiala

Niin tiukasti säädeltyä ja valvottua kuin lennonjohtajan työ onkin, jokaisella lennonjohtajalla on oma käsialansa. Tämä tarkoittaa pieniä ammatillisia vivahde-eroja työmenetelmissä ja persoonallisia toiminnan tyylejä, jotka kehittyvät vuosien aikana. Kyseessä on joustavuus kokonaisuuden hallinnassa, ei rutiineihin jämähtäminen. Oma käsiala on ammattilaisen merkki. Käsiala ei kuitenkaan koskaan riko perussäännöstön noudattamista.

Näin sovellat:

Luota ammattitaitoosi ja toimiviin työskentelyrutiineihisi silloinkin kun kokeilet ja kehittelet uutta. Hioutuneet tiimit sietävät erilaisia ja rikkaita tekemisen tapoja. Ei ole tarkoituksenmukaista muokkautua työntekijöinä keskenään samanlaisiksi ja tehdä työtä samalla tavalla. Työn täytyy kuitenkin aina palvella sovittuja tavoitteita.

Mitä hyötyä?

Omaan käsialaan luottaminen, ammatillinen itsetunto, on tärkeä – ellei tärkein – voimavaratekijä työssä. Se vähentää jatkuvalle muutokselle ominaista riittämättömyyden tunnetta, jonka työstäminen varastaa energiaa kaikelta muulta.

whiteboard-849812

3 Palvelu ja yhteistyö

Lennonjohtaminen on palvelutehtävä, jota tehdään yhteistyönä. Yhteistyö perustuu selkeisiin tehtävänkuviin ja vastuisiin. Ulkoisten asiakkaiden lisäksi asiakkaita ovat myös omat työtoverit. Työyhteisöä palvellaan hyvällä asenteella ja korrektilla käytöksellä. Työkaverille osoitetaan arvostusta. Tärkeä tapa palvella työyhteisöä on myös oman ammatillisen tietotaidon päivittäminen. Lennonjohtaja luottaa siihen, että kollega hoitaa työnsä hyvin.

Näin sovellat:

Älä niinkään odota arvostusta muilta, vaan osoita itse sitä muille. Tarjoa aktiivisesti kollegiaalista tukea. Tarkastele omaa työtäsi palvelutehtävänä. Näe vaivaa ja päivitä osaamistasi. Sovi tiimityön tehtävät ja vastuut, ja luota niihin. Kaikkea ei tarvitse tehdä yhdessä. Jaetut vastuut tehostavat koko yhteisön työskentelyä.

Mitä hyötyä?

Kehittäjäyhteisöissä, joissa pyörähtää liikkeelle keskinäisen arvostuksen ja tuen kierre, voidaan hyvin ja jaksetaan paremmin. Apua kysytään ja annetaan. Työntekijät arvostavat omaa ja toistensa työtä. Yhteisö kannattelee osaamisellaan ja voimavaroillaan yksittäisiä työntekijöitä.

Kuormittavat tiimit ovat usein työryhmiä, joissa aika ja voimavarat kuluvat loputtomaan keskusteluun ja yhteisöllisyys on tulkittu vaatimukseksi tehdä ja jakaa kaikki yhdessä. Työnjaon ja eri prosessien vetovastuiden sopiminen keskittää voimavaroja, tehostaa työskentelyä ja luo toimintaan sujuvuutta.

 

4 Väsymyksen hallinta

Lennonjohtamista tehdään vuoroissa ja sykleissä. Lennonjohtajat ovat tietoisia väsymyksen hallintaan liittyvistä tekijöistä, manageroivat omaa vireyttään ja ennakoivat väsymystään. Vaikka työvuorolista ja henkilökohtaiset elämäntilanteet haastavat väsymyksen hallintaa, palautumiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti vakavasti.

Näin sovellat:

Varaa vaativan työjakson jälkeen kalenteriisi palautumisjakso. Ennakoi palautumisen tarvetta jo projekti- ja kokeilusuunnitelmassa. Luo palautumisesta uusi, säännöllinen rutiini. Palautuminen epäonnistuu usein vain siksi, ettei siitä pidetä kiinni.

Mitä hyötyä?

Konkreettiset palautumisjaksot ovat yksi tehokkaimmista keinoista hallita omaa ja tiimien jaksamista jatkuvaa kognitiivista ponnistelua vaativassa työssä.

person-802090

5 Työskentelyn tuki visuaalisella tiedolla

Lennonjohtajien täytyy tehdä useita asioita yhtä aikaa eli kyetä simultaanikapasiteettiin. Kyky hiotaan osaamiseksi koulutuksen aikana ja taitoa ylläpidetään työelämässä hyvin suunnitelluilla työmenetelmillä. Työkaluihin ja menetelmiin liittyvät olennaisesti visualisoinnit, kuten esimerkiksi liuskamerkinnät ja tutkan näyttöruudulla näkyvät tiedot, jotka tukevat yhteisöllistä työskentelyä.

Näin sovellat:

Visualisoi, kuvaa, mallinna, piirrä kaavioita ja käsitekarttoja. Tuo projektiryhmille ja kehittäjäyhteisöille näkyviin ja katseltavaksi työn keskeisin tietoaines, yhteenvedot ja suunnitelmat kuvina. Pidä visualisointeja aina esillä ja helposti päivitettävinä, esimerkiksi virtuaalisessa tai fyysisessä tilassa, jota käytetään säännöllisesti.

Mitä hyötyä?

Tiedon visualisointi yhteiseen ulkoiseen muistiin vapauttaa työryhmien kapasiteettia muistamisesta ja jatkuvasta mieleen palauttamisesta. Yhteiset visualisoinnit rakentavat myös tehokkaasti jaettua tilannekuvaa, joka helposti kadotetaan kehittämishankkeiden nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

mark-516277

6 Käsitteellinen tieto käsin kosketeltavaksi

Sen lisäksi, että lennonjohtamisessa käytetään useita kymmeniä eri tietojärjestelmiä ja teknologioita, simulaatioita ja 3D-mallinnuksia, vaikeita käsitteitä konkretisoidaan koulutusvaiheessa mahdollisimman käytännönläheisesti. Pienoislentokoneet ja pöytiin piirretyt kiitotiet tekevät tiedon ymmärrettäväksi, kokeiltavaksi ja havaittavaksi.

Näin sovellat:

Rakenna kehittämishankkeestasi konkreettinen mallinnus, “mock-up”, esimerkiksi legoista. Rakenna hankkeen tavoitetila. Leiki kokonaisuudella, mitä pitäisi muuttaa?  Pura ja rakenna uudestaan. Mitkä palat on otettava erityisesti huomioon, jotta onnistutaan?

Mitä hyötyä?

Mallintaminen ja rakentelu voivat avata uusia näkökulmia ja ideoita, joita pelkkä käsitepyörittely keskustellen ei tuo esiin. Hyöty on myös yhteisessä kohteellisessa työskentelyssä, jossa sanoitetaan toimintaa ääneen. Tämä on myös yksi tapa saada selville kokeilun eri toimijoiden mahdollisesti toisistaan poikkeavat tulkinnat ja odotukset sekä hankkeen pullonkaulat.

rc-141409

7 Johtaminen

Lennonjohtajan työ on hierarkkista ja vastuutettua asiantuntijayhteisöille vieraalla tavalla. Työtehtävien marssijärjestys on kuitenkin tarkoituksenmukainen operatiivisen toiminnan sujuvuuden kannalta. Suurimmilla kentillä vuoroesimies johtaa toiminnan kokonaisuutta. Vastapainoksi vuoroesimiehen harkintakykyyn täytyy voida luottaa täydesti.

Näin sovellat:

Vaativissa ja pitkäkestoisissa kehittämishankkeissa työt helposti vyyhtiytyvät siten, että tärkeiden ja vähemmän tärkeiden tehtävien mittakaava hämärtyy ja lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet sekoittuvat. Tällaisessa tilanteessa kannattaa lainata silmiä, jotka tarkastelevat jatkuvasti kehittämistyön kokonaisuutta. Kysy pomoltasi mikä olikaan tärkein tehtäväsi tällä hetkellä. Luota tähän tietoon ja toimi sen mukaan.

boeing-747-884416

Lopuksi:

Hierarkiajohtaminen sopii kuitenkin heikosti uusien, luovien ratkaisujen tuottamiseen, joita useat perinteiset alat nyt tarvitsevat. Yksikään ammattiala ei enää myöskään selviä uudistustarpeistaan omin voimin. Olisi oltava halukkuutta dialogiin muiden alojen, tutkijoiden, kehittäjien ja koko muun yhteiskunnan kanssa, suopeassa ja hyvässä hengessä.

Kuvat: pixabay.com

Kiitos kirjoitusta kommentoineille lennonjohtajille!

Pylväs, L., Nokelainen, P., & Roisko, H. (2015). The Role of Natural Abilities, Intrinsic Characteristics, and Extrinsic Conditions in Air Traffic Controllers’ Vocational Development. Journal of Workplace Learning, 27(3), 241-263.

 

Pieniä ja suuria pelejä

Avainsanat

, , , ,

Koko artikkeli ja lähteet:
Korhonen, A-M. 2014 Pieniä ja suuria pelejä. Teoksessa  A-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85417/HAMK_Oppimisen_digiagentit_ekirja.pdf

Aikamme innoittaja oppimisprosesseissa on pelillisyys. Sen kytkeminen pedagogisiin ratkaisuihin, siis oppimisen edistämiseen, kiinnostaa opettajia yhä enemmän. Pelaamiseen liittyvä innostuksen ja motivaation kohdentuminen halutaan kytkeä oppimiseen, jonka vuoksi pelillisiä menetelmiä on ryhdytty tarkastelemaan oppimisen valossa.

Peli antaa pelaajalle mahdollisuuden toteuttaa itseään omien pelaajana toimimisen motiivien kautta. Manninen (2014) mainitsee pelaajan motiivin pelaamisen olevan joko “killer” (fokus on voittamisessa hinnalla millä hyvänsä), “achiever” (saavutuksia keräävä), “socialite” (sosiaalinen verkosto tärkeä) tai “explorer” (uusia asioita etsivä tutkija). Peliin kuuluu olennaisesti palautteenantaminen ja palkkio. Ne tulisi nähdä reaaliajassa ja pelin yhteydessä. Oppimiseen kuuluu usein laadullisen palautteen antaminen ja pelin pitääkin antaa virikkeitä myös reflektiiviselle ajattelulle. Pelkät pelin yksittäiset tapahtumat, pisteet tai pelialusta eivät riitä.

Pelillisyys oppimisen tukena voi tarkoittaa luokka- tai työssäoppimistilanteita, lautapelejä, videopelejeä tai digitaalisia ympäristöjä, joihin on tuotu pelilliset menetelmät. Oppimisympäristö sinänsä ei siis ratkaise, onko oppiminen pelillisyyteen perustuvaa. Ratkaisevaa on, onko oppimistilanteeseen tuotu pelillisiä menetelmiä.

Pelillisyys innostaa yleensä selvittämään uusia asioita ja erityisesti osoittamaan osaamistaan ja tehdä siitä näkyvää. Pelien avulla voidaan lisätä yhteisöllisyyden tunnetta. Pelillisyys oppimisessa kiinnostaa kokemustemme perusteella ja johtaa jatkotestailuihin ja -tutkimuksiin. Malleja erilaisista toteutuksista on vielä melko vähän saatavilla, puhumattakaan rutinoituneemmasta oppimisprosessin suunnittelusta pelillisyyden viitekehykseen. Tarvitaan myös aikaa, jotta palaute- sekä tulosten keräämisjärjestelmään löydetään yksinkertaisempia malleja jokaisen halukkaan opettajan käyttöön otettavaksi. Pelillisyyttä oppimisen tukemisessa ei enää voida sivuuttaa opetusmenetelmänä

Alla on lyhyesti kuvattu yhtä suurta ja yhtä pientä peliä oppimisessa.

Suuri peli. Case: Oppiminen Online

Valtakunnallinen verkossa tapahtuva peli suunniteltiin ja sitä toteutetaan parhaillaan osana Osaoppi III – Osaamispisteet pelissä -hanketta ja pelin nimeksi tuli Oppiminen Online (http://www.oppiminenonline.com/). Suunnittelijoita ja toteuttajia ovat OAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Omnia. Pelaajat kilpailevat kolmessa joukkueessa, edellä mainittujen toteuttajien “leireissä”. Pelin tavoitteena on vahvistaa ammatillisen opetustoimen henkilöstön taitoja verkon, sosiaalisen median ja mobiilin hyödyntämisessä opetuksessa. Verkkosessioita järjestetään noin 50 kpl eri opettajan tvt-taitoihin liittyvistä teemoista. Osaamisesta myönnetään digitaalinen osaamismerkki. Se myönnetään osaamisesta riippumatta osaamisen hankkimisen tavasta. Oppiminen Online -pelin verkkosivuilla on tulostaulu (Leaderboard), josta selviää pelaavien ryhmien suoritusten määrä reaaliajassa. Joukkuehenkeä kasvatetaan muun muassa suljetussa Facebook-ryhmässä kannustaen osaamismerkkien hakemiseen ja joukkueen ryhmäytymiseen.

LeaderboardOppiminenonline

Leaderboard pelissä Oppiminen online

Peliin on pyritty tuomaan edellä Mannisen (2014) mainitsemia pelaamisen motivaatioita tukevia asioita, jotta peli kiinnostaa oppimaan. Pelissä opitaan kokemuksellisesti Kolbin pedagogista mallia noudatellen. Pelin myötä syntyvä uusi osaaminen synnyttää tarvetta tietää lisää ja muun muassa Facebook-ryhmä toimii uuden tiedon lähteenä. Aina joku tietää asiasta enemmän, kun siitä lähdetään rohkeasti keskustelemaan. Lähes poikkeuksetta prosessi tuottaa uusia ideoita, miten jatkossa tietoa ja osaamista voisi hyödyntää omassa työssään. Keskusteluiden suosiosta Facebook-ryhmässä kertoo se, että yhteen viestiin saattaa tulla 40 vastausviestiä. Alle on poimittu muutamia pelaamiseen liittyviä viestejä Facebook-keskusteluista:

  • “No mulle tuli pelihimo. Taidan ollakin vähän kilpailuhenkinen. “
  • “… mutta sinä n.n. taidat hakea kaikki merkit muutenkin. – Totta kai. Nyt taas kolme hakusessa.”
  • “Mä olen itse vielä tuore ”merkkimaailmassa”, mutta jo hurahtanut.”
  • “Minä huhuilen pääkaupunkiseutulaisia, keitäs kaikkia meitä on Omnian joukkueessa? Ainakin Kehittäjä-leiriin on vielä pitkä aika, joten olisi kiva tutustua jo täällä?”
  • “n.n., minä taas ihan kiinnostuin noista sun kokemuksista  Itse en ole koskaan edes nähnyt Minecraftia, joten ei aavistustakaan, keksinkö yhtymäpintaa omaan työhöni… Mutta sait aikaiseksi, että tekee mieli tutustua asap!”

Pieni peli. Case: Kahoot – tietovisailua seminaarissa ja opetuksessa

IMG_0642 (3)

Kahoot-tietovisa seminaarissa

Tietovisailu esimerkiksi juuri kuullun luennon päätteeksi voi olla hyvä tapa kerrata kuultuja asioita. Se toimii tietysti myös tiedon testaajana joko vain visaan vastanneelle itsearvioinnin pohjana tai lisäksi opettajalle kokeen tai tentin vastineena. Tietovisan laatiminen voi olla myös opettavainen tapahtuma, joten tietovisan laatiminen voi olla myös oppimistehtävänä.

Kokeilimme Kahoot-tietovisaa kaksipäiväisessä seminaarissa. Tavoitteena oli keventää tunnelmaa ja luoda kiinnostusta osaamisen hankkimiseen päivien aikana. Kahoot-tietovisan voi luoda maksuttomassa ja avoimessa palvelussa verkossa osoitteessa https://getkahoot.com/ . Peliä voi pelata kukin osallistuja henkilökohtaisella tietokoneellaan tai mobiililaitteellaan.

Peliä pelattiin kaksi kierrosta, yksi kumpanakin päivänä. Kysymykset olivat paitsi asiapitoisia, myös huumorilla höystettyjä. Kummankin pelikierroksen jälkeen pelin vetäjä kertoi väliaikatulokset, jotka Kahoot-tuotti automaattisesti kunkin kysymyksen jälkeen kaikkien nähtäville. Palkitseminen on tärkeä osa peliä, joten voittaja sai pienen tavarapalkinnon. Pelien tulokset tallentuvat Kahoot-järjestelmään, josta niitä voi jälkikäteen tarkastella.

Oppisopimuskoulutus vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin ja haasteisiin!

Anna Mari Leinonen16463

Vieraskynä

Anna Mari Leinonen, Oppisopimusjohtaja
Helsingin kaupunki

Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen, aina yrityksiin tarpeisiin räätälöity ja erittäin kustannustehokas koulutuksen järjestämismuoto. Ei ole ihme, että se on vahvasti kirjattu hallituksen kärkihankkeisiin, ammatillisen koulutuksen reformiin. Uudistusten tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen (Osaaja 2/2015) toteaa, että oppisopimuskoulutus on tärkein keino tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisellä tavalla. Tavoitteena on vähentää oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa sekä lisätä oppisopimuskoulutuksen vetovoimaisuutta.

Oppisopimuspalvelujen kehittäminen asiakaskuuntelujen avulla

Oppisopimustoimijat ovat valmistautuneet tuleviin muutoksiin. Monia reformissa mainittuja asioita on jo kehitetty. Palveluita on muotoiltu uudelleen vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön ja yritysten tarpeita. Asiakaskuunteluiden avulla on käynnistetty laajaa keskustelua työnantajien, oppilaitosten ja oppisopimustoimijoiden kesken. Kohderyhmänä ovat olleet erityisesti nuorten oppisopimuksessa mukana olevat työnantajan edustajat ja esimiehet. Lisäksi keskustelussa on ollut mukana opettajia. Asiakaskuunteluissa on syvennetty oppisopimuskoulutuksen hyötyä yritykselle työyhteisön kehittämisen näkökulmasta. Asiakaskuunteluissa on teemoina ollut mm. Miten voimme parantaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja tulevaisuuden oppisopimuspalvelut ja yritysten tarpeet.

kuva 1

Työantaja-asiakkaat toivovat koulutuksen alkuvaiheen huolellista suunnittelua. Kun henkilökohtainen opiskeluohjelma laaditaan yhteistyössä, jokainen osapuoli hahmottaa kokonaisuuden. Kokonaisuuden ymmärrys lisää sitoutumista.

Tulevaisuuden oppisopimuspalveluilta asiakkaat toivoivat yrityskohtaistamista, työpaikan osaamisen hyödyntämistä ja tietopuolisen opetuksen ajantasaisuutta. Oppisopimukset tulee räätälöidä yritysten tarpeisiin, hyödyntää joustavia tutkintorakenteita, tutkinnon osia. Yritykset toivoivat, että heidän osaamiseensa luotettaisiin ja sitä arvostettaisiin. Työpaikkojen oma osaaminen on hyödynnettävä koulutuksessa. Tietopuolisen koulutuksen sisältöjä ja niiden ajanmukaisuutta toivottiin parannettavan. Tärkeänä teemana nousi myös osaamisperustaisuus, olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja aito henkilökohtaistaminen.

Yritykset toivovat, että oppisopimuspalvelut löytyvät yhdestä paikasta. Yrityselämällä ei ole aikaa kontaktoida eri tahoja, vaan oppisopimuspalvelut tulee jatkossa hoitaa yrityksiä keskitetysti palvellen. Sama nousi esille myös Kauppakamarin naisjohtajien Oppisopimushaaste –kampanjassa. http://oppisopimushaaste.fi/ Hankkeen tärkein suositus oli kootut oppisopimuspalvelut, jotka toimisivat samanlaisin prosessein ja ohjeistuksin.

Oppisopimustyöpaikat mahdollistavina työpaikkoina

Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen professori Petri Nokelaisen tutkimusryhmän oppisopimuskoulutusta koskevasta tutkimuksesta on saatavina ensimmäiset tulokset. Tulosten mukaan dynaaminen työympäristö tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kehittää laajempaa ja syvällisempää ammatillista osaamista. Jos työpaikan visiona on pysyvä ja muuttumaton työ, työpaikka saattaa toimia rajoittavana oppimisympäristönä.

Oppisopimuksen edellytyksiä varmistettaessa, on tärkeää tunnustella työpaikan mahdollistavuutta ja rajoittavuutta. Mahdollistavassa työpaikassa oppisopimusopiskelijalla on pääsy työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. Tutkimustulosten mukaan työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi pääsy edisti opiskelijan relevanttien työelämävalmiuksien kehittymistä, uuden tiedon siirtymistä työpaikan käytänteisiin opiskelijan välityksellä sekä opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä. Opettajien rooli on merkittävä jotta työpaikoilla pysähdytään myös ajattelemaan, reflektoimaan. Asiakaskuuntelut ja oppisopimuskoulutuksesta saadut tuoreet tutkimustulokset auttavat oppisopimustoimijoita kehittämään oppisopimusta oikeaan suuntaan.

Ennakkojaksot auttavat nuoria ja yrityksiä kohtaamaan

Viime vuosina onkin kehitetty uusia tuotteita, räätälöityjä palvelupolkuja. Oppisopimuksen ennakkojaksojen tarkoitus on madaltaa yritysten kynnystä palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Asiakaskuunteluissa työnantajat toivoivat, että oppisopimuksen ennakkojaksot ja muut tukivaihtoehdot otetaan aktiiviseen käyttöön.

kuva 2

Kuva: Stadin oppisopimuskeskuksessa on kehitetty erilaisia ennakkojakson väyliä.

Yhtenä ennakkojakson väylänä Stadin oppisopimuskeskus on ideoinut ja toteuttanut yhdessä yritysten kanssa Työelämätreeni-valmennuksia. Treenejä on järjestetty vuodesta 2013 lähtien. Mukana on ollut 14 yritystä, nuoria opiskelijoita on ollut toista sataa.

Idea lähti liikkeelle, kun päätettiin etsiä ilman työtä ja koulutusta olevat nuoret ja tiedottaa heille oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta.  Aluksi rakennettiin yhteistyöverkosto, jonka kanssa etsittiin kohderyhmään kuuluvia nuoria ja annettiin heille vinkkejä työpaikan etsimiseen. Tämä ei tuntunut riittävältä. Ilmeni, että tiettyjen alojen yritykset kärsivät työvoimapulasta, mutta kynnys ”tuntemattomien” nuorten rekrytointiin ja sitoutuminen oppisopimuksen oli liian korkealla. Jatkuvassa rekrytointitarpeessa olevat yritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset kaipasivat rekrytointiapua. Päätettiin toimia nuorten ja työnantajien matcboxaajana. Työelämätreenijakson nimellä kulkenut palvelutuote kehitettiin valmentavaksi jaksoksi, jossa työnantaja ja kiinnostunut nuori kohtaavat. Työnantajalla oli mahdollisuus tutustua nuoreen ja kertoa yrityksestä/työnantajasta sekä alan työtehtävistä. Oppisopimuskeskuksen edustaja kertoi oppisopimuskoulutuksesta ja suoritettava tutkinto esiteltiin kattavasti. Työelämätreeni sisälsi myös tutustumiskäynnin rekrytoivaan yritykseen, tietoa työelämän pelisäännöistä ja valmennusta työhaastatteluun. Nuoren oli mahdollisuus tunnustella, tuntuuko ala ja koulutusmuoto oikealta. Työnantaja teki rekrytointipäätöksen treeniviikon jälkeen ja valituiksi tulleille solmittiin oppisopimukset.

Työelämätreenistä kehittyi erilaisten kokeilujen kautta yleinen treenijakso, joka on nyt keskeinen osa avoimen ammattiopiston koulutustarjontaa. Treenijaksoja on kehitetty koko ajan saatujen kokemusten kautta. Työelmätreenien idea ja sisällöt on integroitu osaksi VALMAn (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus) oppisopimuksen ennakkojaksoja. Työelämä/yritystreenijaksojenkin kirjo on laajentunut. Yhteistyötä on tehty myös Respan (Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut) kanssa. Yhdessä on toteutettu Työelämätreeni-valmennus, joka sisältää valmennusviikon jälkeisen työkokeilun ennen oppisopimuksen solmimista. Työkokeilun aikainen työ on mahdollista opinnollistaa ja siten lyhentää opiskelijoiden opiskeluaikaa. Yhteistyö jatkuu edelleen ja uusia Työelämätreenejä käynnistetään jatkuvasti.

Tuki työpaikoille  – työpaikkakouluttajakoulutuksen uudet mahdollisuudet

Asiakaskuunteluissa työantajat toivoivat lisää tukea nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Toivottiin nuorten työpaikkakouluttajille omia työpaikkakouluttajavalmennuksia. Myös työpaikkakouluttajien vertaisryhmiä toivottiin. Työnantajat totesivat, että koko työyhteisö on sitoutettava mukaan ohjaamiseen. Tärkeää on kannustaa nuorta löytämään työpaikkakouluttajan lisäksi myös muut tärkeät aikuiset työpaikalta.

Työpaikkakouluttajakoulusta on kehitetty ja edelleen kehitetään saatujen palautteiden sekä tutkimushankkeessa syntyneen tutkimustiedon pohjalta. Tarkoitus on soveltaa saatu tieto työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja sen ohjaamiseen. Oppisopimustoimijoiden yhteisessä valtakunnallisissa kehittämishankkeessa etsitään uusia tapoja työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen.  Tavoitteena on työpaikkaohjaajien ja – kouluttajien arjen pedagogisen osaamisen vahvistaminen.

kuva 3

Ammatillisen koulutuksen reformi on haastanut oppisopimuskoulutuksen uudistumaan siinä missä muunkin koulutuksen. Oppisopimustoimijat ovat uudistaneet toimintaansa mm. kehittämällä oman henkilöstönsä yritys- ja asiakaspalveluosaamista (brokermaista toimintaa). Valtakunnallisesta OpsoDiili -hankkeessa on käynnistynyt välittäjävalmennus, jossa lähes sata toimijaa valmennetaan yrityksen osaamiskumppaniksi

Oppisopimustoimijat ovat työelämän palveluksessa. Ne toimivat välittäjänä opiskelijoiden, työelämän, ammattiopistojen ja aikuiskouluttajien välillä. Ne hoitavat osaamistarpeiden ennakointia – tarjoavat täsmällisesti työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Kun tarkalla ja herkällä korvalla kuunnellaan, osataan entistä paremmin palvella ja räätälöidä palveluja sekä yrityksille että yksilöille. Yritysten menestyminen on keskeisin tavoite – teemme parhaamme!

Mikä ihmeen #digiamis?

Avainsanat

, , , , ,

Ammatillista koulutusta kehitetään innovatiivisin ja osallistavin menetelmin. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät organisoivat 21.- 22.10.2015 “Rakenna oma DigiAmiksesi 24 tunnissa”- tapahtuman Salossa, Espoossa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Tavoitteena oli innostaa opiskelijatiimejä miettimään sitä, mitä muuta ammatillinen koulutus voisi olla tulevaisuudessa.

IMG_3356

Tuulat sparraamassa Team Royalia

IMG_8685

#salamat esittäytyivät muille joukkueille AC:n välityksellä


Sain itse mahdollisuuden toimia sparraajana Espoon joukkueelle, jossa oli mukana viisitoista opiskelijaa. Opiskelijat olivat audiovisuaaliselta, automaatio- ja autoaloilta. Espoon Digiamis 24 tunnin Hackathon toteutettiin Finnissin kauniissa miljöössä. Opiskelijoille oli järjestetty alkuun ryhmäytymistä tukevaa valmennusta ja lisäksi paikalla oli monen alojen osaajia sparraamassa joukkueita. Muiden kaupunkien joukkueisiin tutustuttiin reaaliajassa AC-yhteyden välityksellä sekä tuotettiin esittelyvideot proggiksen
Facebook-ryhmään.

Joukkueet tiivistivät ideansa videoille. Ideoita ja videoita katseltiin sekä kehiteltiin kannustavassa hengessä. Osallistuminen tapahtumaan tuotti opiskelijoille myös osaamispisteen Yrittäjyys ja yritystoiminnasta. He saivat sparrausta myös lähialueen yrittäjiltä innostavassa hengessä.

Opiskelijoiden Pitchaus-klipit löytyvät täältä:

IMG_8693

Maratonin intensiivinen vaihe (kuva: Minna Taivassalo)

Jäljellä on tuomarointi ja voittajan julistaminen. Tuloksia voit seurata Facebook-ryhmästä.

Mikä on sitten Hackathon? Nimi tulee sanoista “hack” ja “marathon”. Tämä tarkoittaa intensiivistä ja lyhytkestoista tapahtumaa, jonka aikana joukko ihmisiä kokoontuu yhdessä ideoimaan, suunnittelemaa, kehittämään ja toteuttamaan yhteisöllisesti sovittua asiaa. Yleensä tapahtuma kestää yhdestä päivästä viikkoon. Hackathoneilla on myös sosiaalinen merkitys – ne mahdollistava eri taustoilla olevien ihmisten tapaamisen ja yhdessä kehittelyn intensiivisesti.

Osallistuminen sparraajana tälläiseen tapahtumaan opetti itselleni paljon. Kuulin miten nuoret haluavat oppia, millaisissa ympäristöissä ja mitä ajattelevat opettajista. Koulutuksen  kehittämismaratoneja pitäisi saada syntymään lisää, sillä näissä yhdistyvät monenlaiset tavoitteet ja luodaan innovatiivisella tavalla askelmerkkejä tulevaisuuteen.

Kiltakoulut ja Opettajakilta, opettajan verkostot muutosten voimavara?

16463Vieraskynä
Jari Välkkynen,  Kiltakoulut-valmentaja, ammattiin opettaja, yrittäjä

Jarin logot

 

www.pintakilta.weebly.com
www.pintakilta.fi

Pintakilta Original perustettiin lähes viisi vuotta sitten, tammikuussa 2011. Kiltakoulut-toimintamallia ei erikseen suunniteltu eikä mietitty tulevana hankkeena. Pintakilta oli vastaus silloiseen pienempään murrokseen, jonka havaitsin olevan tulossa digitaalisten opiskeluvälineiden ja sosiaalisen median muodossa.

Pintakilta
Kuva: Digitaaliset mediavälineet tulevat kädentaitojen tueksi käsityöammatteihin.

Opettajuuden ja opettajan työnkuvan muutos

Toimin silloin kuten kuka tahansa pienyrittäjä olisi toiminut ja muutin omia rutiinejani muuttuneen tilanteen vaatimalla tavalla vaikka toiminkin opettajana monialaisessa oppilaitoksessa. Kiltakoulujen peruspyrkimys on opettajan tai kouluttajan yritteliäisyys ja halu tehdä oma työnsä paremmin opiskelijoiden etua ajatellen. Pedagoginen ajattelu ja sen myötä tuleva opettamisen osaaminen ovat tärkeimpiä työkaluja ammatillisella opettajalla.

Rubik
Kuva: Toisinaan tuntuu, että ammattiin opettajan työnkuva on monimutkainen…

Muutokset nähdään koulumaailmassa yleensä negatiivisina ja ne aiheuttavat monenlaisia tunteita. Onko opettajan työ niin autonomista, että hän voi tehdä päätöksen pitäytyä hyväksi havaituissa malleissa, jotka ovat toimineet modernin ja postmodernin ajan työkaluina, vastaten silloisen yhteiskunnan ja  teollisuuden haasteisiin? Mielestäni ei, vaan opettajan tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa oman opetuksensa oikea-aikaisuus ja ajantasaisuus. Opetamme nuoria ja vähän vanhempiakin selviämään muuttuvissa työolosuhteissa ja ammatteihin, joita ei välttämättä ole enää kymmenen vuoden päästä. Nykyisessä opetuskentässä pitäisi suunnata opetusta oppimaan oppimisen, yritteliäisyyden ja digitaalisten medialaitteiden hyödyntämisen osaamisen taitoihin. Myös taito verkostoitua ja oman CV:n jatkuva kerääminen/päivittäminen kuuluvat nykyaikaisiin osaamisvaatimuksiin lähes kaikilla toimialoilla.

Kiltakoulut-toimintamalli vastaa ajan haasteisiin

Kiltakoulut-toimintamallissa opiskelijoille opetetaan alusta lähtien tiimityötaitoja, vertaisoppimista, projektiosaamista ja verkostoitumista. Sähköinen oppimispäiväkirja eli blogi valmentaa opiskelijoita tulevaan työnhakuun ja oman oppimisen reflektoimiseen, toivottavasti myös kriittiseen medialukutaitoon. Opetussuunnitelmat ovat todella joustavia, jos niitä haluaa käyttää opiskelijoiden yksilöllisten opinpolkujen rakentamiseen. Kiltakoulut-toimintamalli haastaa myös opettajia ja kouluttajia verkostoitumiseen, tiimiopettajuuteen ja vertaisoppimiseen; Kiltaopettajat pitävät yhteyttä toisiinsa Opettajakilta- ja Kiltakoulut-verkostojen mediaympäristöjen avulla. Hyvät käytänteet ja onnistuneet pedagogiset kokeilukokemukset leviävät lähes reaaliajassa verkoston foorumeilla. Opettaja on yleensä ensimmäinen esimerkki opiskelijan vanhempien jälkeen työelämässä toimivasta ihmisestä, joten opettajan oma työmoraali ja toimintamallit ovat erittäin tärkeässä roolissa. Opiskelija tarkkailee opettajaansa myös substanssialan edustajana, joten opettajan asenteet saattavat vaikuttaa opiskelijan tulevaan työn kuvaan lähtemättömästi. Ammatillisen opettajan työnkuvaan ja oman ammattitaidon ylläpitämiseen kuuluukin sekä oman substanssialan että opettajan pedagogiikan ylläpitäminen ja päivittäminen jatkuvasti.

Jarin logot 2

www.opettajakilta.weebly.com

Opettajakilta-verkosto

Opettajakilta-verkoston ylläpitäjäksi perustettiin keväällä 2015 Opettajakilta Original. Opettajakilta-sivusto toimii samalla materiaalipankkina, josta opettajat voivat hakea itseopiskelumateriaalia. Opettajakilta toimii verkostona opettajankoulutuksesta valmistuneille sekä pedagogiikasta kiinnostuneille, jotka haluavat jatkaa keskustelua pedagogiikasta. Verkosto toimii myös vertaistukena, jos opettaja kokee olevansa yksin työyhteisössään. Pedagoginen kehittäminen ei välttämättä kosketa läheskään jokaista opettajaa, jolloin näimme tarpeen opettajien omalle killalle. Tällä hetkellä toiminta on keskittynyt vahvasti HAMKin Ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Opettajakillan johtoryhmään kuuluu jäseniä myös muista oppilaitoksista ja Kiltakoulut-verkostosta. Opettajakiltaan voi hakea jäseneksi ammatillisen opettajakoulutuksen jälkeen tai Kiltakoulut-valmennuksen jälkeen. Osa jäsenistä kutsutaan Opettajakiltaan. Killan puuhanaisina ja –miehenä häärivät tällä hetkellä Sanna Brauer (AMOK, Oulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu) ”Some-Sanna” Ruhalahti (HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu), Anne-Maria Korhonen (HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu) ja Ari Kedonperä (Kiipulan ammattiopisto).

Jarin logot 3

www.kiltakoulut.fi

Kiltakoulut-toimintamallin perusasioita:

Pilvipalvelu = oppikirja
Sähköinen oppimispäiväkirja = vihko
Mobiililaite = tallennusväline, ”kynä”

Kiltakoulut lyhyesti:

  • Kokoelma pedagogisia toimintamalleja, joiden avulla kouluttaja/opettaja voi helpommin vastata nykyaikaisen koulutuksen haasteisiin
  • Verkosto, jonka avulla voi löytää nopeasti vastauksia
  • Oppimisympäristömalli, jonka avulla voi kehittää koulutusta
  • Kansallinen ja alueellinen toimija, konkreettista yhteistyötä koulujen ja opettajien välillä
  • Opettajien täydennyskoulutusta opettajakorkeakoulujen kanssa yhteistyössä
  • Ammattiopisto Tavastian rekisteröity tavaramerkki


Linkit:

Opettajakilta Facebook-ryhmä, keskustelua pedagogiikasta:
https://www.facebook.com/groups/432033896901671/?fref=ts

Kiltakoulut:
www.kiltakoulut.fi

Killat Suomessa:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=zFezNquUKwUs.kMUQL9JGiZe0

Ketteriä menetelmiä voidaan soveltaa myös korkeakoulutuksessa

Avainsanat

, , ,

16463 Vieraskynä
Miikka Ruusunen, suunnittelija HAMK Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö

Ohjelmistoalalta tuttuja ketteriä menetelmiä voidaan soveltaa ja hyödyntää myös tutkintoon johtavassa korkeakoulutuksessa. Tähän tulokseen päädyin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni. Tutkimuskohteena oli Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän amk-tutkinnon verkossa suoritettava koulutus ”Liiketoiminnan kehittäminen”. Toimintatutkimuksessa seurattiin ja analysoitiin kolmen eri vuosikurssin opetusmenetelmiä ja opiskelijatyytyväisyyttä. Tuloksena saatiin ketteriä menetelmiä ja käänteistä oppimista hyödyntävä toimintamalli, joka otettiin onnistuneesti käyttöön kohdekoulutuksessa syksyllä 2014. Tänä syksynä samassa Liiketoiminnan kehittämisen koulutuksessa aloitti toinen vuosikurssi. Suunnitteilla on myös laajentaa käänteisen oppimisen soveltamista muihin HAMKin koulutuksiin.

Syksyllä 2014 aloittanut opiskelijaryhmä opiskeli toimintamallin mukaisesti pienissä neljän hengen tiimeissä, jotka noudattivat sovellettua scrum-menetelmää omassa toiminnassaan. Käytännössä opiskelijatiimit aloittivat opintonsa Hämeenlinnassa, jonka jälkeen he olivat yhteydessä toisiinsa ja opettajiin vain verkon välityksellä. Oppimisalusta Moodle tarjosi ympäristön oppimisprosessin kuvaukselle ja mm. tehtävien lopullisille palautuksille. Varsinainen opiskelijoiden ja opettajien toiminta tapahtui kuitenkin oppimisalustan ulkopuolella. Opiskelijat saivat käyttöönsä pilvipalveluna tarjottavan Microsoft Office 365 -tiimisivuston, jossa heitä oli tukemassa ja ohjaamassa myös opettajat. Opiskelijat pystyivät työskentelemään tiimisivustolla läpinäkyvästi ja esim. yhteisten oppimistehtävien työstäminen samanaikaisesti oli mahdollista. Tällä tavoin opiskelijatiimin jäsenet ja opettajat pystyivät jatkuvasti seuraamaan konkreettisten tulosten kehittymistä.

Opetusmenetelmiä uudistettiin osana toimintamallin muutosta ja käänteisen oppimisen lisäksi opettajat omaksuivat ketterien menetelmien periaatteita. Luento-opetuksesta luovuttiin ja verkkokohtaamisia järjestettiin enää kerran kuukaudessa. Yhteen verkkokohtaamiseen osallistui samanaikaisesti 3-4 opettajaa, eli hekin toimivat yhtenä tiiminä. Jokaisen verkkokohtaamisen jälkeen he arvioivat tilanteen ja varautuivat mahdollisiin parannustoimenpiteisiin.

Verkkokohtaamisten välissä opiskelijatiimit työstivät oppimistehtäviä niin sanotuissa sprinteissä, joihin kuuluivat esimerkiksi suunnittelu- ja kehityspalaveri sekä viikoittaiset tiimipalaverit. Toimintatavan tarkoituksena oli sitouttaa opiskelijat jatkuvaan työskentelyyn ja itsensä sekä tiiminsä kehittämiseen. Opiskelijat olivatkin motivoituneita toimimaan tiimeissä ja he onnistuivat työskentelyssään hyvin. Verrattuna kahteen aiempaan vuosikurssiin opiskelijoiden tyytyväisyys opetusmenetelmiin parani merkittävästi.

like_toimintamalli_2014_MR

KUVIO 1 Koulutuksen toiminnallinen malli kuukauden sprintille

Opinnäytetyön tutkimusosioon uusilta opiskelijoilta tiedusteltiin palautetta kahteen otteeseen syyslukukauden aikana. Tärkeimpiä kehityskohteita oli ollut reaaliaikaisten verkkokohtaamisten parantaminen ja laadullisen palautteen antaminen opiskelijoille. Uudessa toimintamallissa näihin kiinnitettiin erityistä huomiota ja tulokset osoittivat merkittäviä parannuksia. Aiempaa interaktiivisemmat verkkokohtaamiset koettiin tehokkaiksi ja tyytyväisiä opiskelijoita oli kaksinkertaisesti enemmän kuin aiemmilla ryhmillä. Lisäksi lähes kaikki olivat tyytyväisiä saamansa palautteen määrään. Opettajat pystyivätkin antamaan palautetta jo oppimisprosessin aikana, koska opiskelijatiimit toimivat läpinäkyvästi omilla tiimisivustoillaan.

HAMKin näkökulmasta alustavat tulokset ovat olleet rohkaisevia ja kehitystyötä on tehtykin runsaasti erityisesti käänteisen oppimisen näkökulmasta. Opinnäytetyössä käsiteltävät ensimmäisen vuoden kokemukset osoittivat, että verkkopohjaiselle tutkintokoulutukselle on tarvetta ja sitä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Ketterät menetelmät luovat opiskelijatiimeille mahdollisuuden toimia tiivisti yhteistyössä ja kun tarjolla on sopivat verkkopalvelut, on toimintamalli tehokas ja kannattava.

Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan: http://theseus.fi/handle/10024/92267

HAMKin Liiketoiminnan kehittäminen verkossa: http://www.hamk.fi/hakijalle/ylempi-amk-tutkinto/liiketoiminnan-kehittaminen