Digilearnit kiittää ja jatkaa matkaa

Avainsanat

badge, johtaminen, kieltenopetus, kiittäminen, koulutusvienti, matka jatkuu, tulevaisuus, tutkimus, verkostoissa oppiminen, verkostoituminen, verkostot, yhteistyö

Hei Digilearnit -blogin lukijat!

Purskeinen ja verkostomainen työ on vienyt meitä viime kuukausina vauhdilla moniin uusiin kuvioihin ja myös Digilearnit -blogi sulautuu osaksi Hämeen Ammattikorkeakoulun Digi-HAMK -blogia. Tässä blogissa HAMKin asiantuntijat kirjoittavat käytännönläheisiä ja mukavasti mukaan napattavia kirjoituksia digitaalisuudesta. Tervetuloa seuraamaan!

Tutustu myös kirjoituksiimme ja HAMK Unlimited -verkkolehdessä ja tarjoa rohkeasti omiakin kirjotuksiasi julkaistavaksi! Jatkamme digiteemojen kehittelyä myös yhdessä opettajaopiskelijoidemme kanssa, esimerkkinä Oppimisen digiagentit -kokoelma HAMK Unlimitedissa.

Taina Juurakko-Paavola johtaa DigSkriv-täydennyskoulutushanketta, jossa kehitetään ruotsin kielen opettajien valmiuksia ohjata lukio- ja korkeakouluopiskelijoita digitaalisia välineitä ja ympäristöjä käyttäen. Tervetuloa seuraamaan hankkeen blogia täältä!

Helena Aarnio jatkaa bloggaamista dialogiosaamisesta teemalla ”Tarinat dialogiosaamisen kehittämisessä” Dialogitori-blogissaan. Tule mukaan torille kuuntelemaan, keskustelemaan ja ihmettelemään!

Opettajakorkeamme johtaa myös laajaa yhteiseurooppalaista kehittämistyötä “Empowering ePortfolio Process”. Jos uudenlainen, dynaaminen ja innostava tapa käyttää eportfolioita arvioinnissa ja ohjaamisessa on sinun juttusi, seuraa tämän hankkeen blogia. Mukana muun muassa hankkeen valmentajan Anne-Maria Korhosen bloggauksia.

Jaana Kullaslahti jatkaa HAMKin digiosaamisen kehittäjänä ja korkeakoulupedagogiikan asiantuntijana useissa kansallisissa kärkihankkeissa. Häneltä voi kysyä lisätietoa runsaasti kiinnostusta ja innostusta herättäneestä digitaalisten osaamismerkkien käytöstä oppivan organisaation kehittämisessä. (etunimi.sukunimi@hamk.fi)

Jatkamme edelleen myös tutkimustyötä ja tavoitteenamme on julkaista monenlaisia tuotoksia – sekä käytäntölähtöisiä selvityksiä, raportteja, blogeja ja kolumneja että myös tieteellisiä julkaisuja. Tutustu esimerkiksi Sanna Ruhalahden tuoreeseen tutkimukseen opiskelijoiden motivoinnista verkkoympäristöissä. Sannan muita tutkimusintressejä löydät täältä.

Opettajankoulutuksemme kansainvälinen vienti kasvaa. Esimerkiksi tänä vuonna koulutusohjelmimstamme valmistuu jo yli 200 brasilialaista opettajaa. Digiosaaminen kulkee punaisena lankana myös näissä koulutuksissa. Koulutusviennin tapahtumiin voi hypätä mukaan seuraamalla Global Education -blogiamme, vetäjänä Essi Ryymin.

Matkamme digivalmentajina ja sparraajina jatkuu edelleen ja teemme töitä monien eri oppilaitosten, yritysten, korkeakoulujen ja työyhteisöjen kanssa. Digitaalisuuden johtamisesta kiinnostuneille vinkiksi Digiosaava Esimies -blogi, jonka uusimmassa postauksessa käsitellään johtajan minäpystyvyyttä.

Lämmin kiitos kiinnostuksestanne ja yhteisestä digiloikasta. Kiitos myös blogimme vieraskynille! Pidetään kiinni e-käsistä jatkossakin – ja muistetaan hengittää ja nauraa.

Ps. Tervetuloa kanssamme kansainväliseen EAPRIL-konferenssiin Hämeenlinnaan 28.11.-1.12. 2017! Teemana ”Inspired by the Future Education and Learning”. Jätä esitysehdotuksesi 10.5. mennessä! Juhlitaan samalla 100-vuotiasta Suomea!

Monimediaiset tekstikäytänteet AMK-kieltenopetukseen?

Avainsanat

ammattikorkeakoulu, kieltenopetus, monilukutaito, monimediaisuus

Taina Juurakko-Paavola
tutkimuspäällikkö, yliopettaja, HAMK

 

Olin to-pe 10.-11.11.2016 ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivillä Helsingissä. Järjestäjinä toimivat Arcada ja Diak. Päivillä oli monta digitaalisuuteen liittyvää esitystä. Professori Minna-Riitta Luukka Jyväskylän yliopistosta piti mielenkiintoisen alustuksen otsikolla ”Monilukutaito tulevaisuuden ammattilaisen työvälineenä”.

Mitä monilukutaito tarkoittaa?

Minna-Riitta Luukka esitti monilukutaidosta seuraavan määritelmän:

”Monilukutaitoinen osaa tulkita, käyttää ja tuottaa tarkoituksenmukaisella tavalla ”perinteisiä” ja multimodaalisia tekstejä ja niiden kielellisiä, visuaalisia, audiovisuaalisia keinoja yksin ja yhdessä muiden kanssa erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa täyttääkseen tiedollisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tarpeita.”

Tätä määritelmää lukiessa avautuu sen laajuus: kyse ei ole pelkästään lukutaidosta, vaan ylipäätään tekstitaidoista. Esityksessään Luukka totesikin, että tällä hetkellä hän käyttäisi termiä monimediaiset tekstikäytänteet termin monilukutaito sijaan. Luukka määritteli, että näihin tekstikäytänteisiin sisältyvät niin yleiset kuin alakohtaiset tekstitaidot. Alakohtaiset tekstitaidot eivät tarkoita vain tietyn erityisalan sanaston hallintaa, vaan kyse on tietylle

alalle tyypillisistä tekstikäytänteistä eli siitä, millainen ajattelu ja tekstien kanssa toiminen on luonteenomaista kullekin alalle. Tämähän on juuri amk-kielten ja viestinnän opetuksen ydintä ja tuttua jokaiselle opettajalle, joka saa opetettavakseen uuden alan.

Miten monilukutaitoa voi kehittää?

Luukan mukaan monilukutaidon oppiminen edellyttää ymmärrystä, tietoa ja kokemusta. Koska emme tällä hetkellä voi varmuudella ennakoida, millaisia tekstilajeja opiskelijat tulevat tarvitsemaan tulevissa työtehtävissään, on tärkeää panostaa opiskelijoiden oppimaan oppimistaitojen kehittämiseen. Kieltenopettajalla on tärkeä rooli kielen ja tekstien asiantuntijana johdattelemassa opiskelijaa oman alansa tekstikäytänteisiin, mutta myös muut ammattikorkeakoulujen opettajat voivat hoitaa samaa tehtävää omalta osaltaan.

Miten voi huomioida monilukutaidon pedagogiikan omassa opetuksessa?

Luukka haastoi meitä ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajia pohtimaan, miten pääsemme kohti monilukutaidon pedagogiikkaa. Hän esitti useita erinomaisia kysymyksiä näiden pohdintojen avuksi. Tässä niistä osa:

 ”Miten laajentaa kielitaito- ja tekstikäsitystä? Miten suunnitella monilukutaidon oppimista tukevia ympäristöjä? Miten integroida muihin oppiaineisiin? Mikä on keskeistä ja tärkeintä? Pitäisikö pedagogiikkaa uudistaa? Pitäisikö arviointiakin uudistaa?”

Vastauksia näihin kysymyksiin meidän kielten ja viestinnän opettajien kannattaisi mielestäni pohtia yhdessä sen sijaan, että jokainen opettaja tai organisaatio miettii näitä. Nyt olisi varmaankin tarpeen päivittää yhdessä amk-tutkintojen viestinnän, englannin ja ruotsin opintojen osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointitavat, jotta saisimme monimediaiset tekstikäytänteet olennaiseksi osaksi amk-kielten ja viestinnän opetusta tulevaisuuden työelämätarpeita ajatellen.