• Uudet oppimisratkaisut – tutkimusryhmä

Digilearn it!

Digilearn it!

Tag Archives: oppiminen online

Miten minusta tuli digiope? ITK2016

21 torstai Huh 2016

Posted by amkorhonen in Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

digiloikka, digiratkaisut, HAMK AOKK, itk, MOOC, opettajankoulutus, oppiminen online, tvt-osaaminen

Olin opettajaopiskelijaryhmäni kanssa ITK2016-tapahtumassa kertomassa teemaseminaarissa aiheesta ”Miten minusta tuli digiope?”.

Viime kesänä aloitti ammatilliset opettajaopintonsa 20 opiskelijaa erityisessä digioperyhmässämme, jossa ammattipedagogiikan lisäksi opiskellaan digitaalisia taitoja ja uusia oppimisratkaisuja. Tämä pilotti ryhmä on HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla saanut alkunsa Sanna Ruhalahden ja minun yhteisistä kehitelmistä tarjota opettajaopiskelijoillemme tämän ajan ammatillisen opettajan tarvitsemia taitoja. Oppiminen tapahtuu pääosin avoimissa digitaalisissa oppimisympäristöissä, jotka opiskelijat ovat itse valinneet ja perustaneet. Tiedon rakentaminen tapahtuu avoimesti ja yhteisöllisesti. Me opettajat olemme myös avoimesti liikkeellä: suosimme avointa oppimateriaalia ja ohjaamme oppimistehtäviä ja oppimisprosessia avoimissa digitaalisissa ympäristöissä. Käytämme yhdessä opiskelijoidemme kanssa avoimia ympäristöjä ja työvälineitä, kuten WordPress, Blogger, Facebook, WhatsApp, Skype, Googlen sovellukset ja Twitter. Tämän lisäksi opiskelijoilla on käytössään vielä laja valikoima muita yhteisöllisiä työvälineitä ja -ympäristöjä.

SAMSUNG CSC

Kuvassa: Anne-Maria Korhonen, Nikke Häggström, Tuuli Vierimaa, Venla Keskisarja, Matleena Laakso ja Tauno Tertsunen (teemaseminaarin puheenjohtaja)

Opettajaopiskelijat ovat oppineet digitaalisuutta monella eri tavalla opintojen aikana. He saavuttivat perustaidot opiskelemalla itsenäisesti Oppiminen Online -konseptin avulla some-ekspertti taitotason (oppiminenonline.com). Tämän jälkeen heidän olikin helpompi valita ne henkilökohtaiset verkkotyövälineet, joita halusivat käyttää opinnoissaan ja joihin halusivat alkaa rakentaa henkilökohtaista oppimisympäristöään ja portfoliotaan. Toinen merkittävä digitaalisen osaamisen kehittämisen paikka olivat MOOCit. Jokainen opiskelija osallistui haluamaansa MOOC-toteututukseen (MOOC= massive open online course). He tarkastelivat MOOC-toteutusta erityisesti pedagogisesta näkökulmasta pohtien muun muassa oppimisprosessin tehokkuutta, sen ohjausta, tarjolla olevia oppimateriaalia ja yhteisöllisen tiedonrakentelun toteutumista.

Digitaalisuuden oppiminen tapahtuu pienin askelin ja arjen teoin. Kollegan kannustaminen ja pienten asioiden opastaminen ovat merkittäviä taitojen oppimisen kannalta. Osaamisen karttuminen on pitkäjänteistä työtä, eikä digitaalisuuttakaan kokonaan yhdessä vuodessa voi ottaa haltuun. Opettajaopiskelijat ovat oppineet, että vain kokeilemalla voi todeta, miten asiat käytännössä toimivat. Ja ennakkoluulottomasti he ovatkin kokeilleet opetusharjoittelunsa aikana muiden pedagogisten toimintojen lisäksi digitaalisia ympäristöjä opetuskäytössä.

SAM_3226

X-breikki

ITK-esityksessämme edellä mainitun tarinan kertomisen lisäksi kokeilimme yleisön
kanssa Answergardenia sanapilven muodostuksessa yleisön ideoista, X-breikkiä taukojumppana ja niin sanottuna tilaisuuden lopputestinä Quizezz-sovellusta.

Esityksemme ja sovellukset voi käydä lukemassa osoitteessa
http://matleenalaakso.fi/

ITK2016 teemaseminaarissamme mukanani olivat ammatilliset opettaopiskelijat Matleena Laakso, Tuuli Vierimaa, Venla Keskisarja ja Nikke Häggström. Tulevaisuuden digiopettajat.

Kirjoittaja Anne-Maria Korhonen, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Tulevaisuuden trendit- uudistuva koulutus, muuttuva opettajuus

02 tiistai Kes 2015

Posted by Sanna Ruhalahti in Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

digiratkaisut, opettajankoulutus, oppiminen online, tulevaisuuden opettaja, työn merkityksellisyys, uusi koulutus

16463Vieraskynä: 
Jaana Kaunismäki,
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
12.6. 2015 valmistuva ammatillinen opettaja (osaamisalue III:n kirjoitelma)

Elämme jatkuvassa muutoksessa. Enää emme voi tuudittautua nykyiseen osaamiseemme ja taitoihimme, vaan meidän tulee kehittyä ja oppia uutta jatkuvasti. Usein myös poisoppiminen vanhasta on tarpeellista. Toimintaympäristöt muuttuvat monimutkaisemmiksi ja yhä globaalimmiksi. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän vieraiden kielten hallintaa, erilaisten kulttuurien ymmärrystä sekä vahvoja vuorovaikutustaitoja. Ympäröivä maailma on lähempänä kuin ennen. Tietoa on saatavilla äärettömästi. Joskus kuitenkin tuntuu, että haluaisi jäädä paikalleen ja tehdä asiat tutulla hyväksi havaitulla tavalla. Jatkuva muutos on raskasta. Se vaatii muutoksen ja epävarmuuden sietokykyä. Se vaatii omien toimintatapojen kyseenalaistamista sekä jatkuvaa oppimista. Se vaatii hereillä oloa, uskallusta ja halua rikkoa mukavuusrajoja. Muuttuvan maailman haasteisiin vastaaminen vaatii muutosta.

Olen huomannut itsessäni kaksi hyvin erilaista puolta. Toinen puoli minussa on erittäin mukavuudenhaluinen ja rutiineista pitävä, tämä puoli minussa karsastaa muutoksia ja jatkuvaa uuden oppimista. Toinen puoli minussa haluaa kehittyä ja innostuu uudesta ja suorastaan pelkää paikalleen jäämistä. Oma työympäristöni elää suurten muutosten keskellä. Työyhteisössämme on työntekijöitä yhä useammasta eri maasta ja eri kulttuurista. Matkustajien enemmistö on jo ei-suomalaisia. Yhä useammin työkieleni on englanti. Verkko-opetus on yhä tärkeämpi osa oppisisältöjä. Oppilaan aikaisempi osaaminen tulee ottaa ÿhä kattavammin huomioon koulutuksessa. Tämä oman työn ja kouluttajan roolin muuttuminen sekä opettajaksi opiskeleminen sai minut kiinnostumaan tulevaisuuden megatrendeistä  sekä niiden ennustetuista vaikutuksista koulutukseen sekä opettajuuteen. Valitessamme jäämmekö paikallemme vastustamaan muutosta vai valitsemmeko uuden, kehittyneemmän tavan toimia, vaikuttaa siihen miten me menestymme tulevaisuudessa sekä yksilöinä että työyhteisöinä.

Globaalit muutosilmiöt

Featured image

Jotta pystyisimme ajoissa valmistautumaan tulevaan, tekemään oikeanlaisia ratkaisuja, kehittämään osaamistamme, koulutusta sekä opettajuutta, tulee meidän yrittää ennustaa tulevaa. Sitra julkaisee vuosittain trendilistan, joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta. Monet näistä megatrendeistä vaikuttavat myös koulutukseen sekä opettajan rooliin.

Sitran trendilistan 2014 – 2015 mukaan kansainvälinen muuttoliike tulee jatkamaan kasvuaan. Ihmiset etsivät parempaa elämää sekä omasta tahdostaan että pakotettuina. Monikulttuurisuus lisääntyy kaikkialla. Tiedosta tulee yhä avoimempaa. Ihmiskunnan kollektiiviseen tietomassaan pääsy helpottuu ennestään, jolloin tiedon hyödyntämistaidot korostuvat. Jatkuvalle oppimiselle, poisoppimiselle ja uudelleenoppimiselle on kasvava tarve koko ihmiselämän. Itseohjautuvuus ja elämänhallintataidot nousevat pinnalle. (Sitra 2014a.)

Hyvinvoinnista tulee yhä keskeisempi tavoite sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Elintason nousu ja teknologian kehitys pidentävät ihmisen elinikää yhä entisestään. Ikääntyneiden yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa. Seniorien kokemus, tieto ja verkostot ovat pääomaa, jota voidaan hyödyntää paremmin. Teknologia muuttuu mobiilimmaksi, integroituneemmaksi ja käyttäjälähtöisemmäksi. Laajennettu todellisuus, robotiikka ja bioniikka mahdollistavat uudenlaisen ihmisten ja koneiden välisen yhteistyön. (Sitra 2014a.)

Kuilu rikkaiden ja käyhien välillä kasvaa yksilötasolla ja sosiaalinen eriarvoisuuden kasvu lisää yhteiskunnallisia ongelmia. Tiedollinen eriarvoisuus pienenee kuitenkin uusien oppimismuotojen myötä. Avoin pääsy internetiin ja e-oppimistyökalut vähentävät osaamisen eriarvoisuutta. Myös käsitys ihmistyöstä uudistuu, pitkät työurat katoavat ja työn luonteesta tulee hetkellisempää, monipuolisempaa ja luovempaa. Työn rooli ihmisen elämässä pienenee, mutta työn merkityksellisyys kasvaa. Osa ihmistyöstä korvautuu ohjelmistoilla ja roboteilla. (Sitra 2014a.)

Kun toimintaympäristö muuttuu täytyy myös organisaatioiden oppia ja uudistua samaan tahtiin. Koulutusjärjestelmälle haaste on vielä suurempi: oppimisessa ja uudistumisessa pitäisi olla muita edellä. Koulutukselta odotetaan tulevaisuuden myönteistä ohjausta. Koulutukselle on luotava sellaiset toimintaedellytykset- ja periaatteet, että se vie kohti myönteistä tulevaisuutta. (Tulevaisuusluotain 2006, 46-47.) Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ylpeyden aihe ja koulutusjärjestelmämme kuuluu maailman parhaimmistoon. Osaavat ihmiset ovat Suomen menestyksen edellytys. Työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat kuitenkin myös koulutuskentän tulevaisuuden. (Sitra 2014a.)

Uudistuva koulutus

S12049038985_6935424592_zitran Uusi koulutus- foorumi on on koonnut yhteen 31 yhteiskunnan vaikuttajaa ruohonjuuritason tekijöistä poliittisiin päättäjiin. Foorumi etsii vastauksia siihen, miten koulutuksella voidaan vastata työelämän osaamisvaatimuksiin. Foorumissa pohditaan, kuinka koulutuksellista tasa-arvoa ja kaikille yhtälaisia koulutusmahdollisuuksia voidaan vaalia yhä polarisoituvassa yhteiskunnassa sekä miten koulutusta uusitaan oppijalähtöisesti, teknologiaa hyödyntäen ja tulevaisuuteen katsoen. (Sitra 2014a.)

Uusi koulutus- foorumin osallistujat ovat huolissaan koulutuksen eriarvoistumisesta. Koulutuksen tasa-arvoa pidetään kaikkein tärkeimpänä arvona. Tasa-arvo ei kuitenkaan heidän mielestään tarkoita tasapäistämistä vaan koulutusjärjestelmän tulisi joustaa erilaisten taustojen, tarpeiden ja eri elämänvaiheiden mukaan. Oikeiden ongelmien ratkaiseminen sekä ilmiöpohjaisuus tulisi olla opetuksen perusta, näin oppimaan oppiminen sekä tiedon yhdistely siirtyisivät opetuksen keskiöön. (Sitra 2014b.)

Foorumin osallistujat peräänkuuluttavat koulutuksen aktiivista ja avointa roolia osana suomalaista yhteiskuntaa sekä yksittäisen koulun tai oppilaitoksen merkitystä paikallisyhteisössä. Koulutuksen tulisi olla avoimemmassa yhteydessä yhteiskuntaan ja maailmaan. Ennakkoluuloton yhteistyö eri yhteiskunnan sektoreiden ja muiden toimijoiden kanssa tuo mukanaan projekteja ja käytännön tekemistä joka tekee oppimisesta innostavampaa. (Sitra 2014b.)

10997706_430891103743047_3477889327392751324_nKoulun seinät eivät enää rajaa tavoitteellista oppimista. Fyysisen ja virtuaalisen maailman rajat katoavat. Teknologia lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen. Teknologiaa hyödyntämällä tavoitteellinen oppiminen voi tapahtua autenttisessa ympäristössä, kuten esimerkiksi metsässä tai museossa, joka vahvistaa oppimisen kokemuksellisuutta. Digiratkaisujen kehittämisessä foorumin osallistujat korostavat rohkeaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. (Sitra 2014b.)

Tulevaisuuden osaamistarpeisiin, tietoihin ja taitoihin kohdistuu runsaasti odotuksia. Koulutuksen tärkeinä lähtökohtina pidetään ihmisen kokonaiskasvun tukemista ja työelämän muutokseen vastaamista. Ihmisiltä odotetaan yhä enemmän oman osaamisensa tunnistamisen taitoja ja oman osaamisen näkyväksi tekemistä. Tulevaisuudessa pärjäävät ne, joilla on sekä epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä että kykyä itsetuntemukseen, empatiaan ja vuorovaikutukseen. Työelämässä uudistuminen edellyttää oppimista läpi elämän. Elinikäisessä oppimisessa on tärkeää ylläpitää ihmisten oppimisen iloa ja taitoa läpi elämän. (Sitra 2014b.)

Sitran Uusi koulutus-foorumi muodosti yhdessä seitsemän tahtotilaa tulevaisuuden koulutukselle. Näitä ovat mm. uudistuva, rajat rikkova koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa joustavat, jatkuvat, oppimiskykyyn ja kulttuurin liittyvät kouluttautumisen mallit. Tavoitteena ovat  avoimet oppimisjärjestelmät, jossa työ, osaamisen kehittäminen, koulutus ja kehittäminen kietoutuvat. Tahtotilana on niin ikään oppijakeskeinen koulu, jossa oppiminen nähdään oppijan näkökulmasta. Vastuu on oppijalla, opettaja on valmentaja joka aktivoi ja tukee oppilaita. Foorumi näkee digitalisaation ja jakamisen tasa-arvoisen koulutuksen mahdollistajana. Foorumin jäsenet pitävät Suomea alisuorittajana digitalisaation soveltamisessa. Foorumi näkee teknologian parhaimmillaan ihmisen kehittymisen tukena sen lisätessä ymmärrystä ja osaamista sekä parempaa elämänlaatua. (Sitra 2014b.)

Niemen ja Multisillan mukaan muutokset tiedossa, opetuksessa, oppimisessa, työssä ja teknologiassa ovat olleet ja ovat myös jatkossa niin suuria, että koulun ja koulutuksen tehtäväksi tulee yhä enemmän valmentaa oppijoita elämään muutoksen keskellä. Hekin peräänkuuluttavat valmiuksia nähdä teknologia voimavarana. Kirjoittajat näkevät teknologian mahdollisuutena sekä kansalliseen kuin kansainväliseen verkottumiseen. Teknologian avulla voidaan löytää keinoja siihen, että erilaiset oppijat pääsevät osallistumaan ja saavat osaamista myös toisiltaan. Teknologia tarjoaa lukuisia välineitä aktiiviseen oppimiseen, joissa oppijat luovat sisältöjä ja toimintaa, jotka innostavat ja kannustavat oppimaan lisää. (Niemi & Multisilta 2014, 12-13.)

Niemen ja Multisillan mukaan oppilailta edellytetään entistä enemmän tiedon hankinnan valmiuksia sekä ymmärrystä siitä miten tieto rakentuu. Uutta tietoa syntyy koko ajan. Aikaisemmin koulut, oppilaitokset tai yliopistot olivat varsinainen tiedon lähde. Näillä instituutioilla on edelleenkin keskeinen tehtävä tiedon välittämisessä ja luomisessa, mutta instituutioiden rooli on nykyään ennemminkin tiedon lähteille opastaja ja tiedon käytön ohjaaja ja laadun arvioija. (Niemi & Multisilta 2014, 17-18.)

Muuttuva opettajuus

2014-01-22 13.21.18Ryymin näkee tulevaisuuden opettajan osaamisen kehittäjänä, oppimisen johtajana, työnsä tutkijana ja verkostoituneena valmentajana, jolla on käytössään monipuolinen pedagoginen keinovalikoima. Hänen mukaansa opettaja voi työskennellä perinteisen koulutusinstituution lisäksi missä tahansa osaamisen, kehittämisen ja uuden luomisen yhteisöissä ja verkostoissa. Tulevaisuuden opettaja toimii joustavasti avoimissa oppimisympäristöissä eikä opetus ole sidottu koulurakennukseen eikä luokkahuoneeseen. Opiskelu tapahtuu luokkahuoneen lisäksi autenttisissa toimintaympäristöissä sekä digitaalisessa ympäristössä. Opettajan rooli on johtaa oppimisprosessia, valmentaa opiskelijaa sekä kehittää pedagogista toimintaa. Opettaja toimii valmentajana myös opiskelijoiden henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä. (Ryymin 2014, 9-10.)

Tulevaisuuden opettaja kehittää ja käyttää työssään edistyksellisiä ja monipuolisia opetus- ja arviointimenetelmiä. Opettaja osaa motivoida, sitouttaa ja palkita. Opettaja kehittää opiskelijan omia ajattelu- ja arviointitaitoja. Digiosaaminen on olennainen osa tulevaisuuden opettajan taitoja. Hän osallistuu kokeiluihin ja kehittämishankkeisiin ja toimii ennakkoluulottomasti yhteistyössä muiden osaamisen kehittämisen ammattiryhmien kanssa. (Ryymin 2014, 10-11.)

Ryyminin mukaan tulevaisuuden opettaja on tulevaisuusorientoitunut ja työskentelee tutkivalla otteella tarkastellen omaa toimintaansa ja kehittäen sitä. Hän ennakoi jatkuvasti tulevaa ja ennakoi hyvän elämän edellytyksiä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tulevaisuuden opettaja seuraa aikaansa ja on tietoinen mm. ajankohtaisista kehittämishankkeista ja on mukana rakentamassa uusia resursseja ja voimavaroja yhteiskuntaan. (Ryymin 2014, 12.)

Tulevaisuuden opettaja ei ole opettamisen yksinsuorittaja. Opettajan tärkein voimavara on pedagoginen yhteisö. Tiedon jakamiseen perustuvat asiantuntijaverkostot vaalivat keskinäisen auttamisen ja vertaistuen kulttuuria. Tulevaisuuden opettajan kriittisin tehtävä työelämässä onkin löytää pedagoginen yhteisö ja verkosto, joka tekee mahdolliseksi jatkuvan ammatillisen kasvun, elinikäisen oppimisen sekä työssä jaksamisen. (Ryymin 2014, 12-13.)

Mäkinen ja Harra ovat kuvanneet teoksessaan korkeakouluopettajan työn muutosta. Heidän näkemyksessään on useita yhtymäkohtia Ryyminin ajatusten kanssa. Mäkinen ja Harra näkevät tulevaisuuden opettajan kopleksisten toimintaympäristöjen toimijana, jonka tehtävänä on edistää oppimista ja osaamista eri toimijoiden kanssa yhdessä. Kollektiivisuutta ja yhdessä tekemistä arvostavassa työelämässä tarvitaan työelämäosaamista, jossa korostuvat yhteistoiminta, kokonaisuuksien hahmottaminen ja monenlaisen tiedon yhdistelytaito. Korkeakouluopetuksen ydin on laajentunut ammattiosaamisesta työelämän vaatimukset huomioon ottavaksi työelämäosaamiseksi. Tämä tarkoittaa myös opettajan osaamistarpeiden laajenemista. Opettajalle eivät enää riitä pelkkä ammattiosaaminen ja sen opettaminen vaan sen rinnalla hänellä tulee olla tutkimus-, kehittämis-  ja työelämäosaamista sekä taitoja edistää yhteistoimintaa. (Mäkinen & Harra 2012, 5-7.)

Lopuksi

Kuinka mielenkiintoista olikaan lähteä aikamatkalle tulevaan ja tutustua tulevaisuuden skenaarioihin sekä trendeihin. Ymmärrykseni siitä, kuinka tärkeää on yrittää ennustaa tulevaa ja valmistautua siihen tekemällä oikeanlaisia ratkaisuja, lisääntyi huomattavasti. Uskon että tämän artikkelin kirjoittaminen lisäsi myös ymmärrystäni nykyisessä työssäni tapahtuvia muutoksia kohtaan. Muutoksia, jotka eivät läheskään aina ole mieluisia, joita tekisi niin kovasti mieli vastustaa.

Ajatukseni suuntasivat toki myös kouluttajan työhöni. Opetus siirtyy yhä enemmän luokkahuoneen ulkopuolelle. Miten se vaikuttaa minun kaltaiseen kouluttajaan, joka nauttii kovasti aidosta, konkreettisesta yhdessäolosta opiskelijoiden kanssa. Verkko-opetus korvaa luento-opetusta, joten opettamisen luonne muuttuu väkisinkin. Toisaalta kaikkea opetusta ei voida virtualisoida, eihän. Hyvä digitaitojen hallinta on väistämätöntä,  jos haluaa olla uskottava, menestyvä kouluttaja ja opettaja. Suuri muutos omassa ajattelussani on myös oman osaamisen näkyväksi tekeminen ja jakaminen muille. Minä olen varttunut yhteisössä,  jossa omalla osaamisella ei saanut kehuskella. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on minulle onneksi aina ollut mieluisaa, joten olen ilolla mukana verkostoissa kehittämässä opettamista muiden kanssa.

Maailman, koulutuksen sekä opettajan roolin muuttuessa koko ajan, pidän erittäin tärkeänä myös opettajan jaksamisen tukemista. Nykyisessä muutosvauhdissa opettaja hengästyy ja saattaa tuntea riittämättömyyden tunteita. Kuten Sitran tutkimuksessa todettiinkin elämänhallintataidot tulevat entistä tärkeimmiksi tulevaisuudessa. Opettajan jaksaminen ja hyvinvointi tulee nostaa keskiöön yhdessä jatkuvan oppimisen ja kehittymisen kanssa. Loka2010 051


Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2006. Tulevaisuusluotain Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen. Loppuraportti. Tulevaisuusluotain – loppuraportti – Elinkeinoelämän …

Harra, T. & Mäkinen, E. 2012. Korkeakouluopettajuuden uudet nuotit. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu.  Korkeakouluopettajuuden uudet nuotit. – Metropolia …

Niemi, H. & Multisilta, J. 2014. Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ryymin, E. 2014. Tulevaisuuden opettaja. Teoksessa Korhonen, A-M. & Ruhalahti, S. (toim.) Oppimisen digiagentit. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 9-14. Oppimisen digiagentit – Theseus

Sitra.fi. 2014a. Megatrendit. Megatrendit | Sitra

Sitra.fi. 2014b. Uusi koulutus. Uusi koulutus | Sitra

Hackathon Oulun Business Kitchenissä 28.-29.4.2015

09 lauantai Tou 2015

Posted by amkorhonen in Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Business Kitchen, digitalisaatio, hackathon, innovaatiot, kehitteillä oleminen, oppiminen online, osaaminen

WP_20150428_020

Hackathon: Innovation for Education -tapahtuma

Pääsin seuraamaan hackathon-tapahtumaa Education Innovation Oulun Business Kitchenissä (http://www.businesskitchen.fi/). Tapahtuma oli Sitran järjestämä, joka sai alkunsa Oppiminen Online -konseptimme kautta (http://www.oppiminenonline.com/) Vastasimme nimittäin Sitran Uusi koulutus -kuulutukseen Oppiminen Online -hankkeemme pohjalta ehdottaen digitaalisten osaamismerkkien kehittämistä yhtenä koulutuksen kehittämisen kohtana. Sitra piti ideastamme ja ratkaisi asian edistämisen järjestämällä siis hackathonin.

Hackathoniin tarvitaan teknologiaosaajia ja sisällön taitajien, tässä tapauksessa koulutuksen asiantuntijoiden, kanssa yhdessä innovoidaan uusia oppimisen tapoja, jotka hyödyntävät teknologiaa. Tänä digiaikana tämä on siis esimerkki luovuuden ja eri alojen yhdistämisestä erinomaisella tavalla ja tiettyyn tarkoitukseen haettuna. Hackathon kesti tässä tapauksessa noin 1,5 vuorokautta (Start time: 28.4 at 9.00, End time: 29.4 at 19.00) tehtävän annosta voittajan julistukseen. Oulu valikoitu paikkakunnaksi heillä olemassa olevan Business Kitchenin ansiota. Se on eräänlainen avoin ideointipaikka kaikille halukkaille. Saatavilla on WP_20150428_009erilaisia ideointivälineitä, työtilaa ja ohjelmasuunnittelijoita sekä muita avustavia henkilöitä oman idean eteenpäin viemiselle.

Kun pääsin ensimmäisen kerran kuuntelemaan ryhmien alustavia ideoita heidän ensimmäisen suunnittelupäivänä klo 13 paikkeilla, oli päämäärät pääosin jo mietittynä. Toiset ryhmät olivat aloittelemassa jo ensimmäisen vaiheen toteutustaankin. Kuulimme erilaisia ideoita oppimisen parantamiseksi digitaalisin välinein. Klo 17 oli vuorossa ensimmäinen pitchaus-kierros. Ideat olivat jalostuneita, mutta toteutus oli monessa kohtaa vielä kesken. Ja niin sai ollakin. Ryhmät saivat lisää eväitä esitystensä jälkeen ja jatkoivat työskentelyä iltamyöhään. Seuraavana päivänä suunnittelu- ja toteutustyö jatkuivat ja klo 17 saatiin kuulla lopulliset pitchaukset sekä jury julisti voittajan.

VoittajatWP_20150428_008

Voittajajoukkue

Ai että mikä sitten oli paras innovaatio? Voittajaksi valikoitui Button for Learning. Siinä keskeinen idea oli vertaisoppiminen ja miten se saadaan helpolla tavalla yhteisessä oppimistilanteessa kanavoitua niin, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat helposti. Digitaaliset napit yhdistivät nämä. Tästä ja muista innovaatioista kuullaan lisää Sitran Uuden koulutuksen ideapajassa 19.5.2015 Helsingissä Ylioppilastalolla (lue lisää: http://www.sitra.fi/tapahtumat/uuden-koulutuksen-ideapaja).

Tunnista tvt-osaamistasi 

28 tiistai Huh 2015

Posted by Sanna Ruhalahti in Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

badge, oppiminen online, osaaminen, osaamismerkki, tvt-osaaminen

Oppiminen online on avoin pelillinen täydennyskoulutuskokonaisuus: peli, MOOC ja osaamisen tunnustamisen prosessi, jossa keskiössä on oman tieto-ja viestintätekniikan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta innostunut opettaja. Täydennyskoulutuksessa opettajille tarjoillaan Ope.fi-taitotasojen päivittämiseen tähtääviä koulutussisältöjä kannustavan pelin muodossa. Oppiminen Online on osa OsaOppi III – Osaamispisteet pelissä! -hanketta, jota rahoittaa Opetushallitus.

OppiminenOnline mahdollistaa oppimisen avoimissa verkkoympäristöissä, avoimet verkkosessiot, verkko-ohjaamisen, osaamisen tunnustamisen Open Badges-järjestelmällä sekä avoimet aineistot (tallenteet ja opetusmateriaalit), jotka ovat kaikkien saatavilla verkossa. OppiminenOnline-verkkosessiot ovat avoimia kaikille tvt:n opetuskäytöstä kiinnostuneille ja myös jokainen pääsee hakemaan osaamismerkkejä.

Tarjolla on 50 teemaverkkosessiota seuraavista aihealueista:

– pedagogiset mallit
– oppimisen tvt-välineet
– verkostotyö hankkeissa ja kehittämisessä sekä
– rikastettu oppiminen

Täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden koota yhteen opettajan jo olemassa olevaa osaamista ja täydentää osaamista. Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi sekä itselle että muille ja auttavat hahmottamaan, miten edetä seuraavaksi henkilökohtaisen kehittymisen monimuotoisilla verkko-opintopoluilla. Oppiminen Online tarjoaa aidon kokemuksen siitä, mitä osaamisperusteisuus on parhaimmillaan.

Pistä osaamisesi peliin ja  hae osaamismerkkiä.

Sanna Brauer, OAMK ja Sanna Ruhalahti, HAMK


Kuva: Ote Open Badge Passportista.

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.

Liity 208 muun seuraajan joukkoon

Follow Digilearn it! on WordPress.com

Digiagentit bloggaa

Digilearnit-blogia kirjoittavat Helena Aarnio, Anne-Maria Korhonen, Jaana Kullaslahti, Sanna Ruhalahti ja Essi Ryymin. Bloggaajia yhdistää intohimo oppimiseen, ajatteluun, vuorovaikutukseen ja käytännön digityökaluihin sekä lounashetket HAMK Ammattillisella opettajakorkeakoululla.
Kirjoittajat uskovat, että digioppimiseen kannattaa aina liittää paitsi työtä pelkäämätön asenne myös rennosti ottaminen, yhdessä nauraminen - ja hengittäminen.

Tweets

Minun twiitit

Blogiarkisto

ammatillinen osaaminen badge digiloikka digiratkaisut digitaaliset osaamismerkit digitalisaatio HAMK HAMK AOKK johtaminen kehitteillä oleminen luottamus MOOC opettajankoulutus oppiminen online oppimisen rakentaminen osaaminen pedagogiikka tulevaisuuden opettaja tulevaisuus tutkimus tvt-osaaminen verkostoissa oppiminen verkostoituminen verkostot yhteistyö

Pidä blogia WordPress.comissa.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Digilearn it!
    • Liity 208 muun seuraajan joukkoon
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Digilearn it!
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...