Ketteriä menetelmiä voidaan soveltaa myös korkeakoulutuksessa

Avainsanat

HAMK, käänteinen oppiminen, pedagogiikka, yamk

Vieraskynä
Miikka Ruusunen, suunnittelija HAMK Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö

Ohjelmistoalalta tuttuja ketteriä menetelmiä voidaan soveltaa ja hyödyntää myös tutkintoon johtavassa korkeakoulutuksessa. Tähän tulokseen päädyin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni. Tutkimuskohteena oli Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän amk-tutkinnon verkossa suoritettava koulutus ”Liiketoiminnan kehittäminen”. Toimintatutkimuksessa seurattiin ja analysoitiin kolmen eri vuosikurssin opetusmenetelmiä ja opiskelijatyytyväisyyttä. Tuloksena saatiin ketteriä menetelmiä ja käänteistä oppimista hyödyntävä toimintamalli, joka otettiin onnistuneesti käyttöön kohdekoulutuksessa syksyllä 2014. Tänä syksynä samassa Liiketoiminnan kehittämisen koulutuksessa aloitti toinen vuosikurssi. Suunnitteilla on myös laajentaa käänteisen oppimisen soveltamista muihin HAMKin koulutuksiin.

Syksyllä 2014 aloittanut opiskelijaryhmä opiskeli toimintamallin mukaisesti pienissä neljän hengen tiimeissä, jotka noudattivat sovellettua scrum-menetelmää omassa toiminnassaan. Käytännössä opiskelijatiimit aloittivat opintonsa Hämeenlinnassa, jonka jälkeen he olivat yhteydessä toisiinsa ja opettajiin vain verkon välityksellä. Oppimisalusta Moodle tarjosi ympäristön oppimisprosessin kuvaukselle ja mm. tehtävien lopullisille palautuksille. Varsinainen opiskelijoiden ja opettajien toiminta tapahtui kuitenkin oppimisalustan ulkopuolella. Opiskelijat saivat käyttöönsä pilvipalveluna tarjottavan Microsoft Office 365 -tiimisivuston, jossa heitä oli tukemassa ja ohjaamassa myös opettajat. Opiskelijat pystyivät työskentelemään tiimisivustolla läpinäkyvästi ja esim. yhteisten oppimistehtävien työstäminen samanaikaisesti oli mahdollista. Tällä tavoin opiskelijatiimin jäsenet ja opettajat pystyivät jatkuvasti seuraamaan konkreettisten tulosten kehittymistä.

Opetusmenetelmiä uudistettiin osana toimintamallin muutosta ja käänteisen oppimisen lisäksi opettajat omaksuivat ketterien menetelmien periaatteita. Luento-opetuksesta luovuttiin ja verkkokohtaamisia järjestettiin enää kerran kuukaudessa. Yhteen verkkokohtaamiseen osallistui samanaikaisesti 3-4 opettajaa, eli hekin toimivat yhtenä tiiminä. Jokaisen verkkokohtaamisen jälkeen he arvioivat tilanteen ja varautuivat mahdollisiin parannustoimenpiteisiin.

Verkkokohtaamisten välissä opiskelijatiimit työstivät oppimistehtäviä niin sanotuissa sprinteissä, joihin kuuluivat esimerkiksi suunnittelu- ja kehityspalaveri sekä viikoittaiset tiimipalaverit. Toimintatavan tarkoituksena oli sitouttaa opiskelijat jatkuvaan työskentelyyn ja itsensä sekä tiiminsä kehittämiseen. Opiskelijat olivatkin motivoituneita toimimaan tiimeissä ja he onnistuivat työskentelyssään hyvin. Verrattuna kahteen aiempaan vuosikurssiin opiskelijoiden tyytyväisyys opetusmenetelmiin parani merkittävästi.

KUVIO 1 Koulutuksen toiminnallinen malli kuukauden sprintille

Opinnäytetyön tutkimusosioon uusilta opiskelijoilta tiedusteltiin palautetta kahteen otteeseen syyslukukauden aikana. Tärkeimpiä kehityskohteita oli ollut reaaliaikaisten verkkokohtaamisten parantaminen ja laadullisen palautteen antaminen opiskelijoille. Uudessa toimintamallissa näihin kiinnitettiin erityistä huomiota ja tulokset osoittivat merkittäviä parannuksia. Aiempaa interaktiivisemmat verkkokohtaamiset koettiin tehokkaiksi ja tyytyväisiä opiskelijoita oli kaksinkertaisesti enemmän kuin aiemmilla ryhmillä. Lisäksi lähes kaikki olivat tyytyväisiä saamansa palautteen määrään. Opettajat pystyivätkin antamaan palautetta jo oppimisprosessin aikana, koska opiskelijatiimit toimivat läpinäkyvästi omilla tiimisivustoillaan.

HAMKin näkökulmasta alustavat tulokset ovat olleet rohkaisevia ja kehitystyötä on tehtykin runsaasti erityisesti käänteisen oppimisen näkökulmasta. Opinnäytetyössä käsiteltävät ensimmäisen vuoden kokemukset osoittivat, että verkkopohjaiselle tutkintokoulutukselle on tarvetta ja sitä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Ketterät menetelmät luovat opiskelijatiimeille mahdollisuuden toimia tiivisti yhteistyössä ja kun tarjolla on sopivat verkkopalvelut, on toimintamalli tehokas ja kannattava.

Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan: http://theseus.fi/handle/10024/92267

HAMKin Liiketoiminnan kehittäminen verkossa: http://www.hamk.fi/hakijalle/ylempi-amk-tutkinto/liiketoiminnan-kehittaminen

 

Uudet oppimisratkaisut ja digiosaaminen

Avainsanat

HAMK AOKK, opettajankoulutus, osaaminen, pedagogiikka, tutkimus

HAMKin Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikössä on syksyllä 2014 aloittanut toimintansa uusien oppimisratkaisujen ja digitaalisen osaamisen tutkimusryhmä. Ryhmän ydintoimijat kirjoittavat tätä blogia ja kutsuvat vierailijoiksi yhteistyökumppaneitaan.

Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta ammatillisessa koulutuksessa sekä tarvittavasta digitaalisesta osaamisesta. Tutkimustietoa sovelletaan ammatillisen opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä. Tutkimusryhmän jäsenet toimivat aktiivisesti HAMKin opetuksen ja oppimisen digitalisoinnin tutkimus- ja kehittämistyössä sekä ammatillisen opettajankoulutuksen perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Tutkimuslähtöisyys ja kokeileva toimintakulttuuri toteutuu opettajankoulutuksessa, kun pilottiryhmä opettajaopiskelijoita opiskelee ja kehittää osaamistaan tutkimusryhmän ohjauksessa seuraavan lukuvuoden (2015-2016) aikana. Yhdessä kokeillaan, testataan ja luodaan ymmärrystä sekä uusia toimintakäytänteitä tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytöstä. Digitaalisuus on vahvasti mukana koko opettajaopintojen ajan. Opiskelijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erilaisiin tieto- ja viestintätekniikan ajankohtaisiin seminaareihin, tilaisuuksiin ja oppimistapahtumiin sekä tuottaa tutkimusryhmän kanssa julkaisuja.

Kiinnostavia tutkimus- ja kehittämisteemojamme ovat digipedagoginen osaaminen, henkilökohtaiset sekä organisaation tarjoamat oppimisympäristöt, työkalut ja verkostot ammatillisen opettajan työssä sekä osaamisen kehittämisessä, uudenlaiset oppimisratkaisut ja toimintamallit sekä mobiilius ja oppimisen autenttisuus. Toimintamme ytimessä – osaaminen ja pedagogiikka edellä yhteistyössä kohti digitaalisia toimintaympäristöjä.

MOOC- Missä pedagogiikka?

Avainsanat

dialoginen oppiminen, DIANA-malli, HAMK AOKK, Making learning personal, MOOC, pedagogiikka

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Walesilainen Coleg Gambria ovat suunnitelleet seitsemän viikkoa kestävän avoimen verkkokurssin, joka liittyy opetuksen henkilökohtaistamisen teemoihin. MOOC (Massive Open Online Course) tarkoittaa verkossa pidettävää kurssia, johon pääsääntöisesti kaikilla on vapaa pääsy.  Tämän pian käynnistyvän avoimen verkkokurssin oppimisprosessi perustuu Aarnion ja Enqvistin (2001) kehittämään DIANA-malliin. Monien omien MOOC- kokemuksien pohjalta suunnittelun lähtökohtana oli tukea yhteisöjen syntyä pedagogisilla valinnoilla sekä tuoda vahvemmin yhteisölliseen oppimiseen perustuvaa otetta. Tekniseksi ympäristöksi valikoitui monen mutkan kautta massiivisten avointen verkkokurssien alustaksi suunniteltu Canvas Network.

Massiivista, dialogista ja autenttista oppimista verkossa?

Valitsemamme DIANA-malli edellyttää etukäteen suunniteltua ohjausotetta ja -prosessia. Toiseksi DIANA-malli soveltuu toteutukseen hyvin sen vuoksi, että maantieteellisesti ja kansallisesti hajallaan olevat osallistujat voivat aidosti luoda omia oppimiskysymyksiä ja  oppiminen lähtee autenttisista lähtökohdista. Tämä autenttisuuden mahdollistaminen luo hyvän pohjan jokaisen osaamisen kehittymiselle ja yhteiselle tiedonrakentamiselle. Jokaisen pienryhmän oppimistulos on vastaus autenttiseen lähtötilanteeseen. Tulos voi toimia jatkossa huoneentaulun tavoin osallistujien suunnitellessa ja toteuttaessa hyviin käytäntöihin perustuvaa oppimispolkujen henkilökohtaistamista omissa oppilaitosympäristöissä.

Tarvitsemme tulevaisuudessa useita erilaisia, toisiaan täydentäviä ja keskenään risteäviä oppimispolkuja mielekkään ja tuloksellisen elinikäisen oppimisen tueksi, niin avoimia kuin suljettuja sekä hyödyntäen formaalia, nonformaalia ja informaalia oppimista. Monipuolinen pedagoginen ja tekninen käytettävyys on pidettävä kehittämistyön tavoiteena. Myös ajatus erillisistä MOOC-oppimisympäristöistä on saanut kokemuksellista pohjaa.

Nyt käynnistyvällä verkkokurssilla tavoittelemme pedagogisesti ”tukevaa” vaihtoehtoa tulevaisuuden opettajien osaamisen kehittämiseen dialogisesti ja autenttisesti, massiivisesti ja mikroisesti.

Tervetuloa mukaan ma 13.4. käynnistyvälle kansainväliselle  ”Making learning personal”-kurssille