Digilearnit kiittää ja jatkaa matkaa

Avainsanat

verkostot, verkostoissa oppiminen, verkostoituminen, tutkimus, yhteistyö, badge, johtaminen, tulevaisuus, kieltenopetus, kiittäminen, matka jatkuu, koulutusvienti

Hei Digilearnit -blogin lukijat!

Purskeinen ja verkostomainen työ on vienyt meitä viime kuukausina vauhdilla moniin uusiin kuvioihin ja myös Digilearnit -blogi sulautuu osaksi Hämeen Ammattikorkeakoulun Digi-HAMK -blogia. Tässä blogissa HAMKin asiantuntijat kirjoittavat käytännönläheisiä ja mukavasti mukaan napattavia kirjoituksia digitaalisuudesta. Tervetuloa seuraamaan!

Tutustu myös kirjoituksiimme ja HAMK Unlimited -verkkolehdessä ja tarjoa rohkeasti omiakin kirjotuksiasi julkaistavaksi! Jatkamme digiteemojen kehittelyä myös yhdessä opettajaopiskelijoidemme kanssa, esimerkkinä Oppimisen digiagentit -kokoelma HAMK Unlimitedissa.

Taina Juurakko-Paavola johtaa DigSkriv-täydennyskoulutushanketta, jossa kehitetään ruotsin kielen opettajien valmiuksia ohjata lukio- ja korkeakouluopiskelijoita digitaalisia välineitä ja ympäristöjä käyttäen. Tervetuloa seuraamaan hankkeen blogia täältä!

Helena Aarnio jatkaa bloggaamista dialogiosaamisesta teemalla ”Tarinat dialogiosaamisen kehittämisessä” Dialogitori-blogissaan. Tule mukaan torille kuuntelemaan, keskustelemaan ja ihmettelemään!

Opettajakorkeamme johtaa myös laajaa yhteiseurooppalaista kehittämistyötä “Empowering ePortfolio Process”. Jos uudenlainen, dynaaminen ja innostava tapa käyttää eportfolioita arvioinnissa ja ohjaamisessa on sinun juttusi, seuraa tämän hankkeen blogia. Mukana muun muassa hankkeen valmentajan Anne-Maria Korhosen bloggauksia.

Jaana Kullaslahti jatkaa HAMKin digiosaamisen kehittäjänä ja korkeakoulupedagogiikan asiantuntijana useissa kansallisissa kärkihankkeissa. Häneltä voi kysyä lisätietoa runsaasti kiinnostusta ja innostusta herättäneestä digitaalisten osaamismerkkien käytöstä oppivan organisaation kehittämisessä. (etunimi.sukunimi@hamk.fi)

Jatkamme edelleen myös tutkimustyötä ja tavoitteenamme on julkaista monenlaisia tuotoksia – sekä käytäntölähtöisiä selvityksiä, raportteja, blogeja ja kolumneja että myös tieteellisiä julkaisuja. Tutustu esimerkiksi Sanna Ruhalahden tuoreeseen tutkimukseen opiskelijoiden motivoinnista verkkoympäristöissä. Sannan muita tutkimusintressejä löydät täältä.

Opettajankoulutuksemme kansainvälinen vienti kasvaa. Esimerkiksi tänä vuonna koulutusohjelmimstamme valmistuu jo yli 200 brasilialaista opettajaa. Digiosaaminen kulkee punaisena lankana myös näissä koulutuksissa. Koulutusviennin tapahtumiin voi hypätä mukaan seuraamalla Global Education -blogiamme, vetäjänä Essi Ryymin.

Matkamme digivalmentajina ja sparraajina jatkuu edelleen ja teemme töitä monien eri oppilaitosten, yritysten, korkeakoulujen ja työyhteisöjen kanssa. Digitaalisuuden johtamisesta kiinnostuneille vinkiksi Digiosaava Esimies -blogi, jonka uusimmassa postauksessa käsitellään johtajan minäpystyvyyttä.

Lämmin kiitos kiinnostuksestanne ja yhteisestä digiloikasta. Kiitos myös blogimme vieraskynille! Pidetään kiinni e-käsistä jatkossakin – ja muistetaan hengittää ja nauraa.

Ps. Tervetuloa kanssamme kansainväliseen EAPRIL-konferenssiin Hämeenlinnaan 28.11.-1.12. 2017! Teemana ”Inspired by the Future Education and Learning”. Jätä esitysehdotuksesi 10.5. mennessä! Juhlitaan samalla 100-vuotiasta Suomea!

Yksin parvessa – miksi oppiminen verkostossa on niin haastavaa?

Avainsanat

luottamus, oppimisprosessi, parvi, verkostoissa oppiminen, verkostoituminen, verkostot

Verkostossa toimiminen tai verkostojen rakentaminen ei automaattisesti aiheuta oppimista. Usein verkostomme ovat keveitä, helposti rakentuvia ja hajoavia informaation siirtämisen säikeitä tai sosiaalista rapsuttelua ja fiilisten jakamista, tunnetukea. Meillä on myös taipumus verkottua mieluiten niiden kanssa, jotka ajattelevat samalla tavalla kanssamme – tuntuvat tutulta heimolta.

Oppiminen verkostossa edellyttää kompleksisen, vaikean ja verkostossa hitaasti siirtyvän tietämyksen käsittelyä. Jotta oppimista voisi tapahtua, olisi myös siirryttävä mukavuusalueelta kehittymisalueelle. Tätä emme tee ilman luottamusta, joka syntyy arvostetuksi tulemisen kokemuksesta riittävän pitkäaikaisen yhteisen työskentelyn tuloksena. Toisaalta emme siirry kehittämisalueelle myöskään jatkuvan turvallisuudentunteen ympäröimänä, sillä silloin kaikki jatkuu helposti niinkuin aina ennenkin. Käsitteellinen muutos ajattelussa tai uuden taidon oppiminen vie aina aikaa, eikä prosessi palkitse heti. Keskeneräisyyden sietäminen voi olla kivuliasta.

Oppiminen verkostossa on yhdessä oppimista. Tällöin ei voida kilpailla yksilösuorituksissa tai siinä, kenen näkemys voittaa. Haastaminen ja konfrontaatio toimivat uuden ajattelun katalysaattoreina vain erittäin lujaan luottamukseen, keskinäiseen kunnioitukseen ja yhteiseen päämäärään perustuvassa verkostossa, jossa jäsenten osaamiset tukevat toisiaan. Muussa tapauksessa ne rikkovat verkoston keskenään kiisteleviksi ryhmittymiksi ja yksilöiksi. Verkostosta tulee nokkijoiden parvi. Verkosto ilman keskinäisen arvostuksen ja yhteisen päämäärän merkkejä onkin oppimaton verkosto, yksinäisten parvi. Vuorovaikutukselle yksinäisten parvessa on tyypillistä taistelu ajatusjohtajuudesta, jota pönkittää viestien tarkoituksellinen väärin ymmärtäminen.

Vaikuttaa siltä, että kasvatuskulttuuriamme on jo vuosikymmeniä hallinnut yksilösuoritusten, kilpailun ja paremmuuden korostaminen. Se on iskostunut meihin lujasti ja on edelleen yleisesti hyväksytty tapa olla, ajatella ja toimia. Hieman kärjistäen, olemme hiihtäjiä ja keihäänheittäjiä ja naureskelemme dream teameille. Verkostossa oppiminen vaatii aikaa ja suostumista muutokseen. Se ei tapahdu yhdessä yössä. Kuva: ddpavumba / FreeDigitalPhotos.net